June 11, 2024 • 44 mins
1. Jakso I Aiheena: Selluntulevaisuus.
Vieraina:
Ville Karvonen
Tehtaanjohtaja, Kaukaan sellutehdas ja integraatti
UPM-Kymmene Oyj
Mikko Ruuska
Toimitusjohtaja Fiber-X Finland Oy
Janne Hyvönen
Laitospäällikkö
Nordic Bioproducts Group Oy
Miten voimme auttaa Business Lappeenranta -podcast on Lappeenrannan Kaupungin podcast, jonka ideana on tuoda yleisön tietoisuuteen kestäviä menestystarinoita Lappeenrannasta. Jakso kerran kuukaudessa vaihtuvien vieraiden ja teemojen kanssa, isäntänä toimii Ding Ma. Rohkeasti, yhdessä ja eteenpäin katsoen!
Mark as Played
Transcript
Episode Transcript
Available transcripts are automatically generated. Complete accuracy is not guaranteed.
(00:13):
Hei! Tervetuloa Lappeenrannankaupungin omaan podcastiin.
Miten voimme auttaa BusinessLappeenranta -podcast.
Ja meidän idea on siis tuodayleisön tietoisuuteen
menestystarinoita kestäviäsellaisia menestystarinoita
täältä Lappeenrannasta.Ensimmäisen jakson teemana
(00:35):
meillä on siis selluntulevaisuus. Tiedämme kaikki
täällä Lappeenrannassa, ettäLappeenranta on tunnettu
metsäteollisuudesta jametsäteollisuus on edelleenkin
yksi meidän perusjalkakivistä, kunpuhutaan kaupungin elinvoimasta.
No miltä se tulevaisuus näyttää?
Mitä uutta voisi syntyä tästä
(00:58):
meidän puuraaka-aineesta, niintänään podcastissa siis mukana
meillä yritysvieraina VilleKarvonen, tervetuloa. UPM Kaukaan
integraatiojohtaja ja LUTinkasvatti.
Sitten meillä on täällä muntoisella puolella Janne Hyvönen, tervetuloa.
(01:19):
Nordic BioproductsGroupin teräsjohtaja,
tehdaspäällikkö ja pitkän linjansellumies.
Ja kolmantena vieraana meillä onMikko Ruuska, tervetuloa.
Fiber-X:n perustaja ja ehkä kuvaisinMikkoa rohkeaksi
innovaattoriksi.
(01:40):
Hyvä ja aloitellaan niintähän alkuun niin kerrotteko
lyhyesti itsestänne ja mitenpäädyitte nykyiseen yritykseen
ja tehtävään ja aloitetaanvaikka Villestä. No niin kiitos.
Joo tosissaan Karvosen Ville onnimi ja tällä hetkellä
työskentelen UPM:n Kaukaansellutehtaan ja
integraatin johtajana.
(02:02):
Mun ura on kyllä käytännössäollut metsäteollisuudessa
ihan sieltä opiskeluajoistaasti, eli tota kesätöissä
Etelä-Karjalan alueella. Honkalahden sahalla ja Imatran
Kaukopään tehtailla ja sittenvalmistumisen jälkeen päädyin
metsäteollisuuteen StoraEnsolle, jossa vierähti kahdeksan ja
puoli vuotta vuotta ja tota oonollut Stora Ensolla kahdella eri
(02:25):
tehtaalla Heinolassa ekaviitisen vuotta ja sitten kolme ja
puoli vuotta tuolla Varkaudessa.Sitten reilu pari vuotta sitten
tie tota vei tai toi tänne UPM:lle ja olin tuolla Raumalla
Raumasen nimisen yksikönjohtajana puolisentoista vuotta
ja sitten viime vuodenelokuussa aloitin
(02:45):
Kaukaan tehtaan johtajana sittentäällä Lappeenrannassa eli
semmoinen ehkä yhteensä joslaskee niin 12 vuotta
ollut metsäteollisuudessa jatota viihtynyt tosi hyvin
sitten erinäköisissä haasteissamitä tää tie on tällä
hetkellä tuonut oma omallekohdalle. Mahtava kuulla.
Entäs Mikko?
(03:07):
Taustasta...
Joo tosiaan Mikko Ruuska ja
mä oon ollut siis viisi vuottanytten Fiber-X:n toimarina ja
2019 huhtikuussa tultiin
perustaneeksi tää meidän firmaja...
Mulle tää tietyllä tavalla olimahdollisuus pysähtyy vähän
(03:29):
katsomaan uudestaan elämää jaettä tämähän on... Minähän en ole
siis kotoisin täältä. Mä oonMuuramen kasvatteja, Keski-Suomen poikia
ja tota joskusteekkaribileissä Otaniemessä
aikanaan tulevan vaimoni
tavannut joka taas on sitten
(03:50):
Tiina Taipalsaarelta lähtöisin ja
2006 valmistunutOtaniemestä paperitekniikan DI:nä
ja käytännössä
myin joskus aikanaan sielun joalunperin kartongin
valmistukselle. Mä olin tosipitkään Äänekoskella töissä ja
sitä ennen kiertelin kesätöissä
(04:11):
Kaipolassa, Jämsänkoskella,Myllykoskella. Tein pitkän
pätkän Kirkniemessä, muttaoikeastaan 2006 eteenpäin menin
isän perhefirmaan eli se oliperustanut tämmöisen
kamerayritykseen, joka tekimetsäteollisuuteen
(04:31):
kameranjärjestelmiä sitten.Katkokameroita ja
vianilmaisuun paperiradasta ja mälähdin sitten niitä myymään ja...
Seitsemän vuotta tein sitä ja senjälkeen totesin, että kyllä se
kuule se
juurille paluu takaisin tähänniinku prosessiin on parempi ja
(04:53):
perustin oman yrityksen.Aloin optimoimaan paperikoneita,
sellutehtaita... enemmänpaperikoneita ja kartonkikoneita
ja siinä
seitsemän vuotta sitä ja sittentotesin tai vaimo oikeastaan
totesi, että vähän alkaamatkustellut olemaan liiallisia,
että pojat alkaa ollasiinä iässä että nyt voisi vähän
(05:14):
rauhoittua. Ja me oltiin joaikaisemmin muutettu
2010 muutettiinTaipalsaarelle. Se oli hyvä pätkä,
sitten vähän ottaa taaksepäin jakatsoa mitä merkityksellistä
voisi elämässä tehdä ja siitähäntuo Fiber-X sitten
synty. Ja hienoa saada teidättähän maakuntaan.
Entäs Janne?
(05:36):
No tausta on metsäteollisuudestaja tein pitkän uran UPM:llä. Aloitin
olikohan se vuosi 88
ja tota siellä semmoinenyhteensä joku
29-30 vuottatuli oltua ja
sen verran pitkä ura jo siellä Kaukaansellutehtaalla, niin sitten heräsi
kiinnostus, että voisi jotainmuutakin elämässä tehdä kuin
(05:56):
sellua ja sitten olinvähän aikaa Kotkamills:llä
opettelin siellä paperintekemistä ja se oli
mielenkiintoinen reissu nähdä,että miten sitä paperia tehdään...
ja vähän selluakin ja totasieltä sitten Kaukopäähän
Mikon jalanjäljissä sinnekartongin tekijäksi. Olin siellä
vajaan vuoden sitten kartonkikoneellaja näki sen sitten, että miten
(06:20):
kartonkia tehdään ja...Sitten rupesi olemaan lehdessä
juttuja tästä totaHarapaisessa olevasta uudesta tehtaasta
ja taisi Mikonkuvakin vilahtaa siellä niissä
uutisjutuissa ja kiinnostuinsiitä jutusta ja tota
otin sitten yhteyttä Nordic BioproductsGroupin Olli Kähköseen ja tota
sitten...
(06:41):
Viime syksynämarraskuussa sitten hyppäsin NBG:n
remmin ja sillä tiellä ollaan.
Kyllä.
Tää on kiva kun itse oonihan noviisi tällä toimialalla,
mutta mulla on kolme vierasta jotkaovat... Paljonko teillä on
yhteenlaskettuna kokemusvuosiatäältä sellun puolelta?
(07:02):
Vähintään 50?
No varmaan ylikin on kyllä,mutta tota... Yli muuten
aika selkeästi. Varmaanparikymmentä ainakin jokaisella.
Voisi puhua kuituosaamisestavarmaan... kuituosaamisesta joo
just näin. Sellu taipuu moneksi.Tota suomessa me ollaan
(07:24):
puhuttu siitä että että bio- jakiertotalous niin tää on
iso mahdollisuus meilleSuomelle lähteä pelastamaan
maapalloa
kannattavalla liiketoiminnalla.Niin, miltä tämä ajatus kuulostaa
ja miten sen näkyy teidänliiketoiminnassanne ja
aloitetaan taas Villestä. No UPM:nstrategiahan pohjautuu siihen,
(07:48):
että me etsitään ratkaisuja,jolla korvataan fossiilisia
tuotteita eli esimerkiksimuovia pyritään korvaamaan
kuidusta tai biokemikaaleistavalmistetuilla
raaka-aineilla, tota.... Kyllähän josvaikka sellun globaaleja
kasvunäkymiä katsotaan niintota moni loppukäyttökohteista
(08:12):
kasvaa ja liiketoiminta on
niissä loppukäyttökohteissahyvää eli jos
katsotaan vaikka kartonkia mistätässä on puhuttu... monella on
kartonkitaustaa niin kartonginkysyntä
kasvaa maailmassakaupungistumisen ja monen muun
megatrendin johdosta. Sitten joskatsotaan tämmöisiä
(08:33):
biokemikaaleja ja muitaaihioita, niin ne on myös
aika lupaavia eli tota.Kyllä siinä on paljon
potentiaalia tällä hetkellä.Mites Fiber-X:ssä? Se on
just näin. Kompataan vähäntoisiamme tässä ehkä,
mutta heti jos puhutaan siitä, että
(08:56):
jos sulla on vaihtoehtonaesimerkiksi se, että sä pumppaat
maan sisästä
sanotaanko hiilipohjaistayhdistettä, joka tulee
ilmakehään ja aiheuttaanegatiivisia vaikutuksia. Ja
sitten taas toisaalta sulla onuusiutuvia raaka-aineita täällä
maan pinnalla, jotka kerää sitäjoita voidaan... siis luonnon
(09:16):
omia polymeerejä, joita voidaansitten käyttää kuitenkin
vastaaviin tuotteisiin. Niinsehän on ihan selkeä, että
mihin suuntaan pitäälähteä ja taas toisaalta se että
jos puhutaantulevaisuudesta ja siitä, että
miten tää nähdäänmahdollisuutena niin
(09:37):
fossiiliperäisten aineidenkorvaaminen biopohjaisilla on
ollut iso megatrendi tässäsanotaanko viimeisen seitsemän vuoden
aikana. Sehän meni välilläihan yli, että sanotaanko että
se meni jo naurettavuuksiinvälillä, että siellä oli jotain
McDonald’sin muovipillienkorvaajia oli 13 tusinassa.
Mutta nyt tuntuu että ollaanuudella kierroksella, lähdetään
(09:59):
ihan tosissaan katsomaan, että mitentästä saadaan uutta skaalausta.
Toisaalta jos ajattelee Fiber-X:ää...
Meidän yrityksen liikeideahan onnimenomaan mahdollistaa tämäntyyppisten
uusien innovaatioiden skaalaus.Me ollaan hengeltään
innovatiivisia insinöörejä,jotka auttaa startuppeja
(10:20):
pääsemään maailmalle skaalaamaanuusia innovaatioita, tekemään
niistä ihan tuotantoa.
Me nähdään, ettäehdottomasti siihen suuntanhan se
menee ja taas toisaalta josajatellaan maailmassa niin
Suomessa on
perinteet, mutta sitten myös seosaaminen siitä, että sen näkee
jo ihan siinä, ettäEtelä-Amerikkalaiset tulee
shoppaamaan tänne innovaatioita,että täällä ne kehitetään ja
(10:44):
täältä ne lähtee maailmallesitten. No tähän lisäkysymyksenä
osataanko me kaupata se meidänosaaminen tai paketoida se
riittävän houkuttelevaksi tällähetkellä? No ei varmaan niin
hyvin kuin ruotsalaiset yleisesti ottaen,mutta... Sanoisin, että
yllättävän hyvin me ollaanonnistuttu, että kyllähän kaikki kohisee
(11:04):
tekstiili-innovaatioista. UPM onkoko ajan tapetilla uusien biotehtaiden,
uusien sovellustenkanssa. Sanoisin että
globaalisti suomalaisilla on
meidän kansan kokoonnähden niin
ihan ylivoimainen painoarvo kyllätällä markkinalla.
(11:25):
Sitä en tiedä, että kuinka hyvin meosataan sitten välttämättä aina
niitä markkinoida ja sittenpysyä siellä maailman
kärjessä, niin sehän osittainvielä jää nähtäväksi. No entäs NBG?
No kyllä joo,vastaus kysymykseen että kyllä on
kannattavaa toimintaa ja tota...Kaikkihan lähtee sieltä
yrityksen arvoista, ettäyrityksen arvot on kunnossa.
(11:48):
Ja niinkuin NBG:llä niinkestävä kehitys ja
ympäristöarvot, niin niillätavoin kun tuotetaan se tuote
niin se on sittenhelppo myydäkin, että
meillä on käynyt paljonasiakkaita kylässä tässä
talven ja kevään aikana jakaikki nämä kysyy just, että mitkä
on yrityksen arvot, kuinka metuotetaan, onko sertifioitu puu
(12:09):
ja kyllä mitä energiaa käytetäänsen tuotteen tuottamiseen ja me
käytetään ekoenergiaa ja sitäkautta on nää ympäristöarvotkin
sitten kunnossa.
Kyllä on kannattavaaliiketoimintaa. Ja avaatko vielä
Janne yleisölle hieman mitäNBG tekee? NBG siis tuottaa
mikrokiteistä selluloosaapitkälle jalostettua hygieenistä
(12:32):
mikrokiteistä selluloosaa, jotasitten käytetään raaka-aineena
muun muassapillerituotannossa
lääketeollisuuden apuaineena ja
biomuoveissa.
Komposiittituotteita onmuovialalla ja maaliteollisuus käyttää...
(12:53):
Sitä voi käyttää eristeissä,kosmetiikassa,
ja sitten elintarvikkeissa muunmuassa jäätelössä ja
juustoraasteissa käytetään...Mielenkiintoista, kyllä.
No jos mietitään tällaista yhteistänimittäjää, äsken kuultiin jo,
että olette kaikki samaa mieltä,että tää voi olla kannattavaa
bisnestä ja oon jotenkinaistivinani myös, että teillä on
(13:17):
tällainen yhteinenajatusfilosofia, että puusta ei
synny jätettä ja luonnonraaka-ainetta hyödynnetään
mahdollisimman paljon. Tämävarmaan niin kuin
tulee hyvin esille Kaukaanintegraatiossa, niin miten tota
miten käytännössä? Tuleekoteille jätettä siellä Kaukaalla?
Hyvin vähäntämmöisessä modernissa
integraatiossa tulee jätettä jaKaukashan on loistava esimerkki siitä,
(13:40):
että miten puu hyödynnetäänmaksimaalisesti eli meillehän
tulee tukkipuutakuitupuuta ja näistä
molemmista jakeista sitten meotetaan niin sanotusti
maksimaalinen hyöty taihyötysuhde eli tota kun puu
tulee vaikkapa sellupuunkuorimolle niin se kuoritaan
ja se kuori sitten poltetaantuossa Kaukaan Voiman kattilassa
(14:03):
ja siitä tehdään sittenkaukolämpöä ja tota muutenhan
se puu pyritäänmaksimoimaan siten että siitä
saadaan sitten se sellu taisahatavara aikaiseksi.
Toki me myös valmistamme mekaanistamassaa tuossa Lappeenrannassa
paperin tuotantoon ja totasinne sitä puuta myös
jonkin verran käytetään. Nositten jos mietitään sitä, että
(14:25):
kun sellutehtaan tuotannossasyntyy näitä sivutuotteita,
mäntyöljyä, tärpättiä jalämpöä niin nämäkin hyödynnetään
maksimaalisesti. Eli esimerkiksitämä mäntyöljy ohjataan tuohon
meidän biojalostamolle, jostasitten tehdään uusiutuvia polttoaineita.
Eli kun sepuu tuohon tehtaalle saapuu niin
(14:45):
siitä tikkuakaan ei mene hukkaan.Maksimaalisesti hyödynnetään se
puu tuossa Lappeenrannanintegraatiossa. Hienoa.
Miten tämä filosofia istuu Mikonajatuksiin?
No tätähän me ollaanitsekin saarnattu jo pitkään,
mutta tää
koko alahan on menossaihan maksimaaliseen tähän
(15:08):
biomassan hyödyntämiseen.Sitten vielä tuota ajatusta
jalostaakseni, että nykyään UPMitsessäänkin on
rakentamassa Saksaanbiojalostamoa joka tuottaa
yhdestä biomassasta useitaselkeästi eri jakeita.
(15:28):
Elikkä perinteinenteollisuus kuitenkin tuottaa
yhtä tai kahta tuotetta markkinoilleyhdestä biomassasta
niin ollaan menossa selkeästi enemmän siihensuuntaan, että käytetään kaikki
nää eri komponentit mitäbiomassassakin on.
Biomassassahan on esimerkiksi sokereitahemiselluloosan muodossa paljon,
(15:51):
jotka on äärimmäisen hyviäesimerkiksi kosmetiikkatuotteisiin.
Ligniinistähän on paljonjo puhuttu. Esimerkiksi Kotkassa
Karhulassa oli tämäligniinin tuotantolaitos ja sitä on
muitakin alkanut hyödyntää.Ligniini on polymeeri,
joka käy esimerkiksi tienpäällysteiksi tai liimoiksi tai
(16:13):
puunkäsittelysuoja-aineiksi taivaniljan korvaamiseen.
Eli tän perinteisen sellun jakartongin pakkausten tilalle on
tullut myös lisää tätäajattelua, että hei
otetaan kaikkimikä tehdään niin se tulee myös
tuotteena ikään kuin ulos. Hienoajatus miten tota äsken kun
(16:37):
mainitsit sokerinniin oliko niin että NBG:n
prosessissa sivuvirroista syntyymyös sokeria ja sitä
käytetään sitten Harapaisessatoisessa yhtiössä?
Tämmöiset suunnitelmat on olemassa jaaikanaan sitten kun
Synbio sinne rakentaa niitä biofermentaatioprosesseja
(16:59):
niin siellä pystytäänhyödyntämään muun muassa
proteiinin valmistuksessa näitämeiltä syntyvää sivuvirtaa C5 ja C6-sokereita.
No onko mielestänne siis täyttäutopiaa että puhutaan että
arjessa kaikki materiaalit ovatjatkossa kestäviä.
Meidän energia olisi puhdasta ja nämäjärjestelmät olisi suljettuja.
(17:22):
Kuulosti jo äsken vähän siltäkun Mikko visioit niin...
tää on varmaan niin kun setulevaisuus ja lähitulevaisuus.
Siis se on tulevaisuus. Tokijos katsotaan ihan
insinöörin logiikalla, että se,että miten tää nykyinenkin
teollisuus pyörii, niin hyvin onjust se että me pystytään
tuottamaan sen oma
(17:42):
energia ja tämähän pitäätulevaisuudessa esimerkiksi,
että jos halutaan suljettuunkiertoon enemmän jalostaa
meidänhän pitää pystyä katsomaannyt sitten esimerkiksi, että
millä me tuotetaan sitten seenergia, jos me ei esimerkiksi
haluta polttaa sitätulevaisuudessa.
Ja sitten totta kai siinä tuleetaas, että vihreätä energia
pitää tuottaa ihan merkittävästierilaisia määriä. Tai sitten
(18:06):
näitä miniydinvoimaloita, jotkapystyy tuottamaan esim höyryä tai
kuumaa vettä laitosten käyttöönja tän tyyppisiä
energiaratkaisuja taas sittenkaivataan sinne.
Sitten tietysti jos isommassamittakaavassa katsotaan niin...
Onhan se mahdollista, että memennään tämmöiseen
kokonaisvaltaiseenkierrätykseen. Kaikki kiertää
(18:29):
saadaan tuotettua vihreälläenergialla, mutta on siellä
kyllä isoja haasteitakin että...
Esimerkiksi tekstiiliteollisuudella tuleeolemaan isoja haasteita tässä näin.
Tekstiili ei kierrätekstiilinä kauhean helposti,
vaan sitten pitää olla aikainnovatiivinen, että jos se nyt
(18:49):
sitten ei kaikki kierrätekstiilinä tekstiiliksi
niin mihin muuhunsitä voi käyttää? Että kyllähän
ratkaisuja siellätarvitaan vielä aika paljon.
Ja Fiber-X on juuri siinä aallonharjalla. Mites Janne?
NBG käyttää 100 prosenttistaekoenergiaa, elikkä se on
täysin vihreätä energiaa. Sittenniinku tuossa Mikko sivusi
(19:09):
aihetta niin riittääkö sitäkaikille, että varmaan pitää
aika paljon vielä tehdä töitäettä sitten niinku nämä
energiaratkaisut tässäyhteiskunnassa on sellaisia, että
sitä riittää kaikille sitten.
Entäs Kaukaan integraatiolla? Teolette pitkälti omavaraisia
siellä. No jos yleisesti sanootämmöinen moderni sellutehdas,
niin sehän tuottaa
(19:30):
ylimäärän tavallaan enemmänkuin se itse tarvitsee lämpöä
ja sähköä. Näin se onollut jo jonkin aikaa ja
pystytään hyvin niin kuinenergiaomavaraisesti
toimimaan täälläLappeenrannassa ja myös
muilla UPM:n tehtailla.
Mutta kyllä siinä mielessäsitten taas jos mietitään
(19:51):
globaalisti ja tavallaanSuomea muutenkin, niin kyllähän
se tässä pitää katsoasitä energiainfraa, että
tavallaan siellä löytyysemmoisia hyviä perusvoiman
tuotantomuotoja. Onko sesitten pienydinvoimaa tai
jotain muuta? Eli varmastinäitä tarvitaan ja jos
sitten taas puhuumetsäteollisuudesta ja meidän
tarjoamista ratkaisuista niin
(20:13):
puu on uusiutuva raaka-aineeli se kumminkin pitää
muistaa että okei Suomessapuu kasvaa tietyllä syklillä ja
sitten harvennukseen taisitten jos puhutaan tukkipuusta
niin siihen mittaan. Muttasitten taas puhutaan eteläisellä
pallonpuoliskolla niinsiellä puu kasvaa hieman
nopeammin ja niitäkinkuituja sitten käytetään
(20:35):
eri näköisissä tuotteissa joka päivä.Kumminkin jos puhutaan
kuidusta ja puusta niinuusiutuva raaka-aine kyseessä ja
pystytään kestävästi myöstuottamaan niin siinä on minusta
hieno tarina pitkälletulevaisuuteen. Kyllä.
No ajattelin kysyä, että mikä onsellun tulevaisuus, mutta ehkä
kysytäänkin mikä on kuiduntulevaisuus? Haluaako Janne aloittaa.
(20:57):
No kyllä tällä hetkellä näyttää kuiduntulevaisuus valoisalta, että
niitä uusia applikaatioita onkeksitty ja keksitään lisää,
että tota onneksi on nää hienotyliopistot meillä Suomessa tässä
Etelä-Suomessa Aalto sekä LUTettä tota sieltä tulee paljon
osaamista ja
tulevaisuuden tekijöitä.Kyllä näen loistavan valoisan
(21:18):
tulevaisuuden. Mitä ei ollanostettu esille? No tekstiili nyt
varmaan mitä ei olla tuotutuossa ehkä täysin, että sehän
on semmoinen missä on isodraiveri, että miten saadaan
puuvillaa, koska se ei olekauhean ekologisesti kestävää ja toisaalta
taas muovipohjaiset applikaatiot niin...miten saadaan korvattua
(21:40):
mahdollisesti puupohjaisilla tai agropohjaisilla
kuiduilla, että ehkä isoindraiveri tällä hetkellä.
Entäs Ville ja kiinnostaa varmastimyös kuulla että miten näet
että Kaukaan intergraation tulevaisuus?
No tossa kysyit, että mikä on selluntulevaisuus ja alussa
(22:00):
totesinkin, että sellunloppukäyttökohteethan
kasvaa. Eli jos puhutaantämmöisestä perinteisestä,
meillä on hygienialoppukäyttökohteita kuten
pehmopaperit ja talouspaperit ja muutpyyhintään liittyvät tuotteet.
Siellä on itse asiassaodotettavissa
kasvua Aasiassa,
Afrikassa ja globaalistieli tota.
(22:22):
Kaupunkiin muutetaan enemmän...keskiluokkaistuminen ja niin
edelleen, niin hygieniatuotteetkyllä tulee kasvamaan.
No sitten kartongit sielläniin kuin puhuin alkuun niin on
kasvua ja tota myös tietyterikoispaperit ja muut
erikoistuotteet mistä tässäkinpuhutaan niin
sinne tota kuitua lisäätarvitaan. Sitten taas jos mietitään
(22:43):
perinteisiä graafisia papereitaeli
mainospapereita ja muita niinsiellähän nyt tarina on sinänsä
tuttu. Eli kysyntäpikkuhiljaa vähenee riippuen
vähän paperilajista sittenmiten se menee, mutta
kyllä siellä niin kun onhyvät näkymät jos katsotaan
että miten miten selluatarvitaan tulevaisuudessa ja
niin kuin tossa äsken sanoin, niinkyseessä uusiutuva
(23:06):
raaka-aine. Kyllä me paperia vielä tarvitaan, että...
Niin kyllä tätä paperiakäytetään. Mullakin tässä on
pari paperilappua tai toinen onkartonkilappu ja toinen paperilappu.
Kyllä tätä vielä käytetään jatarvitaan varmasti
tulevaisuudessa, muttasitten on tiettyjä
loppukäyttökohteitamissä se kysyntä laskee
että se on vaan fakta.No miltä liiketoimintanne
(23:30):
näyttää seuraavan viiden vuodenaikana? Tää ehkä vähän
liipattiin jo äsken, muttahaluatko Ville jatkaa? No oikeastaan
äsken ja totesinkin seneli nää sellun
loppukäyttökohteet kasvaa jasitten myös on
näitä uusia aihioitamaailmalla mihin sellua
(23:51):
tarvitaan. Kyllä se ihan
positiivinen näkymä on etenkinkun katsotaan sitä globaalia
että miten tota
kartonkia kuluttaa enemmän japehmopaperia ja muita näitä
loppukäyttökohteita.
Fiber-X, kasvua on jo viimevuosina... Joo, me ollaan tuplattu
(24:14):
joka vuosi. Se ei tietenkäänehkä sitä tule olemaan
tulevaisuudessa, muttameillähän on merkittävästi
globaali
Steppi nyt tulossa ettätota tänä vuonna
tänä vuonna ja tästä viis vuottaeteenpäin niin
Kahdeksankertainenliikevaihtotavoite meillä on
(24:37):
nykyiseen ja justiinsa se, ettäglobaalisti ollaan
Pohjois-Amerikassa, ollaanKeski-Euroopassa...
Ollaan todella selkeästiEtelä-Aasiassa.
Ja taas markkinallisesti meilläon
tietysti se että niinku mäsanoin, että uusien
innovaatioiden, startuppienskaalaaminen yleisesti, mutta
(24:59):
paljon enemmän on vielä fokussiihen, että saadaan näitä
jäte- ja sivuvirtoja hyötykäyttöönmaailmalla sitten. Että olkoot ne
sitten elintarviketeollisuudestatai pelloilta tai
metsäteollisuuden näitä
virtoja, jota eivälttämättä ole ihan
täydellisesti vielä hyödynnetty,niin niihin sitten uusien
(25:20):
sovellusten
skaalaaminen. Entä NBG?Teillä on pilottitehtaan
avajaiset jo ollut ja pianlähdetään täysillä käyntiin.
Mites viiden vuoden päästä? Jooavajaiset on tosiaan vietetty
tuossa huhtikuussa ja aikapitkälle viime vuoteen saakka,
niin NBG:hän profiloituustartupiksi ja R&D-yritykseksi,
(25:42):
mutta nyt ollaan sittenkasvun tiellä ja
Lappeenrannassa on ajatusja suunnitelmat muutaman
vuoden sisällä triplatatuotanto.
Ja sitten tietysti kokoyrityksessä niin on isoja
suunnitelmia sitten...
Skaalautua siellä Norratex jamuut tota kehityskohteet on
siellä niin sitä kautta kasvuntiellä ollaan ja liikevaihtoa
(26:06):
tarkoitus moninkertaistaa, ettänyt ollaan kasvun tiellä tällä
hetkellä. No ehkä seuraavakysymys erityisesti Mikolle ja
Jannelle kun tästä Harapaisenalueesta on muodostumassa
tällainen... No kyllä me voidaanjo ehkä puhua Euroopan niin kuin
biotekniikkaan keskukseksi taikeskittymäksi, niin
(26:26):
mitkä ovat ne vahvuudet?
Ja jos tässä on niinku muitatoimialan toimijoita niin miksi
heidän kannattaisi sijoittautuatänne?
Joku myyntipuhe tähän väliin? NoLappeenranta on niin hieno
kaupunki, että tänne on kivatulla ja sitten tuollahan on
kaikki valmiina niinsanotusti, että siellä oli
(26:47):
valmis teollisuuskiinteistö jatoki piti sitä vähän muokata.
Mikko tietää tarinan hyvin jatota joo.
Ja infra oli valmiina japalvelut on valmiina ja sitten
myös hyvä tuki kaupungilta niintästä on hyvä mennä kyllä
eteenpäin.
Se on just näin.
Alunperin mehänoikeastaan kaupattiin tää idea
(27:10):
NBG:lle, että sinne kannattaisisijoittautua. Meidän syy siihen
oli se, että siinä oli kaksikiinteistöä jotka oli selkeästi
alikäytöllä, todella isoja eli Valio jasitten tää entinen Finreilan
kiinteistö.
Mutta me nähtiin myös just se,että se on niin
keskeisellä paikalla lähelläkaupunkia, mutta se itse alue
(27:33):
siinä jos katsotaan
vielä siihen tien toisellekinpuolelle, missä nyt on betonituotantoa
mitä siellä onkaan, niinsiellä on ihan selkeästi se,
että sitä lähdetäänkehittämään, panostetaan siihen,
että siitä tulee keskittymä,niin siinä on mahdollisuus
skaalautua... Siellä onlaajenemismahdollisuutta sillä alueella.
Juuri se ja se on kuitenkin niinkeskeisellä paikalla ja siitä
(27:56):
huolimatta siinä onlogistiikka lähellä, se pystyy
isojakin määriä tuotantoasippaamaan maailmalle plus
sitten siinä on kantaverkko. Mänyt puhun vähän niinku
insinööri, mutta siinä on siis....
kantaverkon voimalinjatmenee suoraan sieltä elikkä
siinä on siis periaatteessakaikki mahdollisuudet tehdä
maailmanluokan teollistatuotantoa ja lääniä riittää ja
(28:19):
se on kuitenkin todellakeskeisellä paikalla, että kyllä
se oli selkeäsijoittamisenvalinta.
Tällainen insinöörimäinen myyntipuhe tähänväliin. Eikö se näin ollut? Joo.
Tota vielä haluan teiltä kaikiltakysyä, että me olemme erittäin
ylpeä meidänkorkeakoulukonsernista täällä niin...
Kuinka tiivistä yhteistyötäteette alueen korkeakoulujen
(28:41):
kanssa? Ville, UPM:llä varmaanhyvinkin paljon. Tuossahan tuli
huhtikuussa uutisia just että metehdään nyt tämmöistä uutta,
ehkä projektia tai yhteistyötä.Miksi sitä haluaa sanoa niin
LUT:in kanssa eli siinä myösAndritz mukana ja
hyvin tiivistä yhteistyötäsiellä tehdään. No sitten toki
meillä onammattikorkeakoulupuolella myös
(29:03):
yhteistyötä. Keskustellaan siitä,että minkälaisia osaajia pitää
kouluttaa tulevaisuudentarpeisiin ja
näihin tarpeisiin mitkämeillä tällä hetkellä on
ja myös ihanammattikouluyhteistyötä tehdään
Tavallaan jo melkeinpä sieltäpäiväkodista lähdetään tavallaan
tuomaan sitä metsäteollisuudentarinaa täällä
Lappeenrannassa, ettäminkälaisia mahdollisuuksia,
(29:25):
meillä täälläon. Eli tota hyvin tiivisti tehdään.
Sitten toki tuossameillä on tuota tutkimustoimintaa
eli Lappeenrannassahan on UPM:nsuurin tutkimuskeskus.
Työllistetään täällä Lappeenrannassamelkein noin parisataa henkilöä,
jotka tutkii erinäköisiätulevaisuuden ratkaisuja niin
siellähän sitä erinäköistä jaeritasoista
oppilaitosyhteistyötä eli
(29:46):
hyvin monipuolisesti tehdään.Joo ollaan kyllä erittäin
ylpeitä, että tää tutkimuskeskusnimenomaan täällä Lappeenrannassa on
mistä lähtee näitä uusiainnovaatioita. Mites Janne?
Joo kyllä tehdään yhteistyötä ja tänvuoden puolella LUT:in kanssa ollut
useampi tapaaminen ja totamyös ollaan näitä
tutkimusyhteistyömahdollisuuksiakartoitettu, että on lähetty nyt
(30:09):
tälle kartoittamisen tielle jasitä kautta sitten
suunnitelmiksi ja...
Ei nyt ihan varmaan jokakuukausi olla tavattu, mutta
kuitenkin useamman kerran tänävuonna ja LAB:in kanssa ollaan
viritetty... Business Millmuistaakseni oli se
yksikkö, jonka kanssa nyton sovittu tapaaminen ja
mietitään myös tätä jopatyömahdollisuuksien kautta, että
(30:31):
mitä erilaisia projektejameillä on vireillä ja miten he
voisi tukea ja auttaa meitäsiinä ja sitä kautta sitten
tää että sieltä tulisi meilletulevaisuuden tekijöitä
sekä LUT:lta että LAB:lta, muttamyös Sampo on mukana meillä
tässä, että ihan tänään
kokoonnuttiin Sampon porukankanssa ja mietittiin näitä
koulutusmahdollisuuksia, ettämitä tarpeita NBG:llä on ja
(30:53):
miten he voisi auttaa siinä. Jaitse asiassa tehtiin jo
suunnitelma ensi syksyksi ja hevoivat auttaa ja tää on just
hieno mahdollisuus meille myös,että saadaan porukkaa täsmäkoulutettua.
Erinomaista ja erittäin tärkeämyös pitää toisen asteen
oppilaitos tässä mukana. Kylläkaikki nämä kolme oppilaitosta niin
me tarvitaan kaikkia. MitesMikko? Teillä on töissäkin
(31:14):
LAB:sta valmistunut? Joosiis meillä on ollut tosi laaja
yhteistyö kaikkien kanssa, ettämeillä oli tota...
No just niinku Jannekin mainitsimeidän Sampon kanssahan meillä
on todella tiivis ollut, ettämeillä on ollut heiltä
harjoittelussa koko ajanporukkaa ja katsottu just näitä
koulutusmahdollisuuksia,harjoitteluita
(31:37):
ihan alusta asti, mutta justLUT ja LAB niin
Business Millin kanssa ihan hetialkuun alettiin sparrailemaan
vähän liiketoimintasuunnitelmaaja miten kannattaa lähteä
vetämään. Ja sitten taas LUT:npuolella, no mulla on niin
pitkäaikaiset kytkökset ollutsinne että se on aina
semmoinen helppo paikka soittaajos tarvitsee apua ja on
(31:59):
yhteisiä projekteja ollutuseampia jo. Että jos on oltu
esimerkiksi EU-projekteissayhteishakijana.
Ja nytkin on yksi isompimelkein 10 miljoonan EU-projekti
vireillä heidän kanssa jossaLUT oli päähakijana.
Ollut kyllä hyvää yhteistyötä jajust tää mitä sanottiin
tästä molemmilta puolilta vähänkompaten, että mun mielestä on
(32:22):
mahtavaa ollut nähdä se,miten on tullut esimerkiksi
laboratoriopuolenkoulutushaara että siellä on
vastattu näihin tarpeisiin, ettämitä osaajia tarvitaan.
Koska just esimerkiksiAMK-tasolla meillä on AMK:sta
myyntipuolella kaveri joka onmarkkinoinnista LAB:lta, mutta
taas esimerkiksi sittenkuitupuolelta, niin suurin osa
(32:42):
osaajista me ollaan haettuSavonlinnasta.
Just tää laboratoriopuolenjuttu on hyvä
avaus ja saadaan tilannetta korjattua.Seuraavaksi mennään
vähän pehmeisiin aiheisiin, ettätässä äsken kehuttiin jo
Lappeenranta hienonakaupunkina, niin millainen
(33:04):
Lappeenranta on kaupunkinateidän mielestä? Ville
Lappeenranta on ollut sulle tokituttu kaupunki opiskeluajoilta,
mutta muutitte nyt perheenkanssa tänne niin miltä tää vaikuttaa
perheen näkökulmasta? Nooikein hyvältä että tota
tosissaan niinku sanoit niinopiskelin täällä, että sen
viitisen vuotta tuossa LUT:llaja tota sitten kiertänyt
(33:27):
ympäri Suomea ja vähänmaailmaakin työpaikoissa ja tota
mukava oli perheen kanssa tullatänne puoliso ei toki täältä ole
kotoisin, mutta koko porukkatultiin tänne ja tota kaikki
on mennyt oikein hyvin. Eli nytkun meillä on, no meillä on kolme
lasta ja tota kaksi onpäiväkodissa niin
kaikki tämmöiset arkeenliittyvät asiat eli
(33:47):
päiväkotipaikat ja muut onjärjestynyt hyvin ja
asunto löytyi suhtkivuttomasti ja näin
edelleen. Eli oikein hyvinon sujunut täällä ja
onhan Lappeenranta loistavapaikka että täällä on
hyvät harrastusmahdollisuudet,isoja urheiluseuroja ja
monipuolista tarjontaa.Toki sitten jos luonnossa tykkää
(34:08):
liikkua ja Saimaalla niin täähän onihan loistopaikka.
Myös liikenneyhteydet pelaa hyvin
että tuo junayhteys Helsinkiin onaivan loistava ja siitähän sitten
pääsee lentokentälle niinhelposti että tota...
Paljon hyvää tässä.Entäs Mikko? Olet
maailmaa kiertänyt niin mitämieltä oot? Onko se aina
kiva palata tänne Lappeenrantaan?
(34:29):
Aina on tosikiva palata ja muutenkin
jos ajattelee että mä oon 2010muuttanut Taipalsaarelle vaimon
mukana pienten lasten kanssa.Eihän meidän lapset esimerkiksi
muista edes aikaa kun ne on kaksiekaa vuotta viettänyt
Jyväskylässä. Mutta mulleLappeenranta on kyllä
(34:52):
tietyllä tavalla ollutyllättävää kyllä henkinen koti,
vaikka mä oon aina ollutsiis henkeen ja vereen
Keski-Suomalainen. Ihanoikeasti. Vaimo on niin
kyllästynyt, kun mä laulanaina Keski-Suomen kotiseutulaulua kun
tultiin tuosta Mikkelistä Jyväskylään päin, mutmulle mulle ehdottomasti
Lappeenranta ja koko seutu
ollut positiivinen ja se,että itse kuitenkin vähän
(35:17):
tommoinen pohjalaismainentausta verenperintönä, niin se
lämpö ja se välittömyys ja justesimerkiksi vaimon suku, niin
se on ihan mahtavaa. Se just,että tuntee kuuluvansa.
Aina on maailmaltamukava palata kyllä tänne.
Mites Janne? Joo,hyvin olen viihtynyt
(35:40):
Lappeenrannassa. Vähän olen käynytyrittämässä Kymenlaaksossa työntekoa
ja tota opiskelin... Se oli pikainenpyrähdys... pikainen pyrähdys ja
sitten aikoinaan kävinopiskelemassa Tampereella ja
tota hyvin viihdyin sielläkin,mutta kyllä se veri veti tänne
Etelä-Karjalaan. Niinku Mikkosanoi tuossa täällä semmoinen
välitön tunnelma jaLappeenranta on jotenkin silleen...
(36:00):
tavallaan täällä on kaikkipalvelut ja kaikki toimii tosi
hyvin ja on on niinku vireyttä.
Ja silti tää on pieni, mutta eiliian pieni kaupunki että tää
on niinku
sopivan kokoinen jakaunis luonto ympärillä ja
Saimaa erityisesti. Se onminullakin rakas
paikka aina kesällä.
(36:22):
Kyllä täällä viihtyy. Mahtavaa.Tän podcastin nimi kun on
“Miten voimme auttaa” niin tähäntotta kai täytyy kysyä, että
miten voimme kaupunkina auttaa,että miten voimme entistä
enemmän olla teidän tukenanneteidän kasvussa ja teidän
kestävissä menestystarinoissa.
(36:42):
Olisiko Villellä? Pari aihettatulee mieleen, niin eka on toki
semmoinen vähän isompi kysymys,ei pelkästään liity kaupunkiin
niin on logistiikka. Ja siinä nytsitten toki on meidän tiestö
ja sitten raideasiat.Eli miten tuo tästä etelään
(37:02):
ja satamiin tuo rautatie toimii.Toki sit ehkä vähän tästä
pohjoisempaan jos puhutaanEtelä-Karjalan alueesta,
niin siinä nyt on yksi semmoinenettä tavallaan mennään yhtenä
rintamana ja tavallaanhaetaan
niitä ratkaisuja, joillasaadaan sitten
kustannustehokkaasti
sekä raaka-aineet ettälopputuotteet liikkumaan
logistiikan osalta. No sittentaas jos ylipäätään puhutaan
(37:23):
Lappeenrannasta kaupunkina jaosaajien houkuttelemisesta,
niin kumminkin kilpaillaanalueellisesti myös
työvoimasta ja halutaan tännene parhaat osaajat, niin totta kai
siinä sitten pitää tehdä,tiivistä yhteistyötä, että
kaupunki on hyvä paikkaelää ja asua ja tota täällä
on monia mahdollisuuksia jatavallaan pidetään huolta
(37:44):
elinkeinoelämän edellytyksistäyhdessä. Nämä on ne tärkeät
asiat että sitten
tänne saadaan perheitä jaosaajia ja muita
muuttamaan että tota nämä on neasiat mitä itse nostaisin tässä.
Erinomaisia nostoja ja haluanheti kommentoida tähän
logistiikkapuoleen niin meilläon myös kehitteillä tää sisävesiliikenteen
(38:04):
parantaminen tässä niinkuin koko itäisen Suomen
alueella ja se toivottavasti onniin kuin sellainen asia joka
tuo myös helpotusta teilleliittyen siihen raaka-aineen
saantiin ja siihen kuljetukseen jalogistiikkaan. Ja toisena vielä
tähän että
miten näet että onko nimenomaannämä KV-huippuosaajat eli
(38:25):
kansainvälisten huippuosaajienhoukutellu siinä se vai ihan
ylipäätään kun puhutaanosaajista. Kyllä mä sanoisin
ylipäätään, että metarvitaan varmasti KV-osaajia,
mutta ihan myösSuomessa asuvia suomalaisia ja
muita kansalaisuuksia niintulemaan Lappeenrantaan
(38:45):
että ei se silleenpelkästään niihin KV-osaajiin
kohdistu täätarve tulevaisuudessa.
Kaikkia tarvitaanja tota halutaan kumminkin
monipuolisesti sitten löytää erialan osaajia tulevaisuudessa.
Se on tärkeätä. Mikko, miten voimmeauttaa? Niin...
(39:10):
Innostus tulee. Joo joo.
Mä oon niin onnellinen, että mä oonnähnyt semmoisen tietynlaisen heräämisen
tässä viimeisen
4-5 vuoden... kolmen vuoden aikanaettä selkeästi on herätty
siihen että tota
okei tarvitsisi tehdäjotain kääritään hihat ja aletaan
(39:32):
ihan aidosti oikeasti niinkutekee laittaa porukkaa oikeisiin
paikkoihin, että lähdetäänaidosti vetämään sitä
kaupungin imagoa jaelinkeinoelämää eteenpäin, että
siitä niinku täydet pisteetmun mielestä se, että miten
kaupunki ja Karjalan Liittokaikki on lähtenyt näihin
talkoisiin.
(39:53):
Mutta sitten tietysti samaanhengenvetoon tää mitä
mä joskus horisin...
Siitä on jo monta vuotta, muttamä koin joskus aikanaan
sen, että miten voi olla,että mun mielessä esimerkiksi
Joensuu oli houkuttelevampikaupunki kuin Lappeenranta.
Siellä oli esimerkiksi tehty tääniinku startup,
(40:14):
yliopistojen ja elinkeinoelämänyhteistyö elikkä just tää kuituoptiikka
oli tosi hyvinpunottu ja sitten se taas toi
opiskelijoita, se toi sitäpainovoimaa sinne vaikka
kaikilla niinku ehkämaantieteellinen sijainti
Joensuulla ei välttämättä oleihan paras, mutta just sitä,
että jos ajatellaan mitenvoimme auttaa niin just siihen
(40:36):
suuntaan, että miten saadaanLappeenrannan tätä
tämmöistä vetovoimaa vieläkasvatettua. Mun mielestä
keskustaa pitää ehdottomastikehittää paljon vielä, että se
se niinku kelpaa kenelle tahansaSuomessa ja kansainvälisillekin.
Ja sitten just sitä että.
Kunnianhimoisiakaavoitushankkeita, kunnianhimoisia
(40:59):
muitakin projekteja, joistakohistaan sitten Suomen
laajuisesti, ellei jopa sittenisomminkin että saa sitä
valovoimaa tänne. Ja tähän vähänliittyy, että kun me puhutaan
Harapaisen alueesta niin kyllä mehalutaan suoraan tähdätä
siihen, että se on Euroopantietynlainen biotekniikan
keskittymä. Semmoinentietynlainen majakka.
(41:23):
Mites Janne, miten voimmeauttaa NBG:tä
jatkossa vielä paremmin? Kiitostähän mennessä saadusta avusta
ensinnäkin ja ollaan saatu apua,ollaan tosi kiitollisia siitä ja
tota NBG:hän on kasvutiellä jaja NBG yrityksenä ei ole mikään
valtavan suuri, että meitä on jokuehkä semmoinen 40-50 henkilöä
tällä hetkellä ja tota kasvuntiellä kun ollaan, niin me
(41:46):
tarvitaan tukea ja apua sittensiinä ja tota niinku...
Infra-asioissa esimerkiksi jasitten ympäristöasioissa on
luvattu tukea. Kaikkea tämäntyyppistä, niin kaupunki pystyy
kyllä tarjoamaan ja sittenkun tulee tiettyjä prosesseja
laajenemissuunnitelmienmyötä, niin niissä tietysti
prosessien nopeus on meilletärkeätä.
(42:09):
Mutta sen lisäksi tulee tietystityövoiman tarve, että
pystytään siinä sittenniinku... Tänne varmaan pitää
sitten muualtakin houkutellatyöväkeä niinku Ville taisi
tuossa sanoa... ja ettäolisi niinku paikat
mihin sijoittua ja seolisi mahdollisimman sujuvaa,
niin tämmöisissä asioissatoivotaan tukea myös. Tuossa nyt
(42:30):
tuli muutama mieleen. Kiitossiis hyvin konkreettisista
nostoista, niin kyllä mekirjaamme nää ylös ja lupaan
tässä, että Lappeenrannankaupunki teemme parhaamme
vastataksemme
näihin tarpeisiin. Jaksonloppuun tehdään vielä tällainen
yksi yhteinen lupaus meidänkesken. Mietin, että mitä se
voisi olla ja oma tällainenehdotus voi olla että
(42:54):
jokainen tekisi yhden postauksen,jossa kehuisi Lappeenrannan
kaupunkia. Omalla tavallaan tokiettä mä ajattelen Jannea ja heti
tulee mieleen, että sulla olisisitten kuva Saimaalta, että
kun oot Saimaalla niin laitatviestiä, että
tällaista on ollaLappeenrannassa tai...
Kuulostaako tääsellaiselta... Kuulostaa hyvältä.
(43:18):
Mitäs Villelle tulee mieleen tästä?
No pitää katsoa tässä kesää kohti,tai sehän on jo hyvä kesä menossa mutta tota...
Kesäkuussa sitten voisi jonkunpostauksen vaikka Twitteriin
tai muualle. Tai X:hän se nykyään on.
Mikolla tulee mieleenkanssa joku... Mulla on ihan konkreettinen.
Mä tuun tän illan viettämäänkulttuuritila Nuijamiehessä,
(43:39):
että mä voin oikein hyvin
nostaa Lappeenrannan yhdenhelmistä esille tässä.
Mainiota, hyvä. Kansio kiinni,Kiitos Ville, kiitos Mikko,
kiitos Janne tästä erinomaisestakeskustelusta. Tässä oli
ensimmäinen jakso eliensimmäinen jakso saatiin
(44:01):
purkkiin, jes. Ja seuraavassajaksossa jatketaan
metalliteollisuuden kanssa jasilloin tulee meidän
alueen metallityöpajojenedustajia tähän yhteiseen
keskusteluun. Tähän loppuunhaluan vielä antaa teille
(44:21):
lahjaksi kaupungin uudetvesipullot. Väri on pinkki, koska
nyt vietetään Suomen makeinkesä Lappeenrannassa ja tällä
voi täyttää vettä vaikka totaHuhtiniemen vesipisteestä tai
tänä kesänä tulee Linnoitukseenmyös uusia vesipisteitä.
(44:43):
Olkaa hyvä. Kiitoksia, kiitos.
Hei! Tervetuloa Lappeenrannankaupungin omaan podcastiin.
Miten voimme auttaa BusinessLappeenranta -podcast.
Ja meidän idea on siis tuodayleisön tietoisuuteen
menestystarinoita kestäviäsellaisia menestystarinoita
täältä Lappeenrannasta.Ensimmäisen jakson teemana
(00:35):
meillä on siis selluntulevaisuus. Tiedämme kaikki
täällä Lappeenrannassa, ettäLappeenranta on tunnettu
metsäteollisuudesta jametsäteollisuus on edelleenkin
yksi meidän perusjalkakivistä, kunpuhutaan kaupungin elinvoimasta.
No miltä se tulevaisuus näyttää?
Mitä uutta voisi syntyä tästä
(00:58):
meidän puuraaka-aineesta, niintänään podcastissa siis mukana
meillä yritysvieraina VilleKarvonen, tervetuloa. UPM Kaukaan
integraatiojohtaja ja LUTinkasvatti.
Sitten meillä on täällä muntoisella puolella Janne Hyvönen, tervetuloa.
(01:19):
Nordic BioproductsGroupin teräsjohtaja,
tehdaspäällikkö ja pitkän linjansellumies.
Ja kolmantena vieraana meillä onMikko Ruuska, tervetuloa.
Fiber-X:n perustaja ja ehkä kuvaisinMikkoa rohkeaksi
innovaattoriksi.
(01:40):
Hyvä ja aloitellaan niintähän alkuun niin kerrotteko
lyhyesti itsestänne ja mitenpäädyitte nykyiseen yritykseen
ja tehtävään ja aloitetaanvaikka Villestä. No niin kiitos.
Joo tosissaan Karvosen Ville onnimi ja tällä hetkellä
työskentelen UPM:n Kaukaansellutehtaan ja
integraatin johtajana.
(02:02):
Mun ura on kyllä käytännössäollut metsäteollisuudessa
ihan sieltä opiskeluajoistaasti, eli tota kesätöissä
Etelä-Karjalan alueella. Honkalahden sahalla ja Imatran
Kaukopään tehtailla ja sittenvalmistumisen jälkeen päädyin
metsäteollisuuteen StoraEnsolle, jossa vierähti kahdeksan ja
puoli vuotta vuotta ja tota oonollut Stora Ensolla kahdella eri
(02:25):
tehtaalla Heinolassa ekaviitisen vuotta ja sitten kolme ja
puoli vuotta tuolla Varkaudessa.Sitten reilu pari vuotta sitten
tie tota vei tai toi tänne UPM:lle ja olin tuolla Raumalla
Raumasen nimisen yksikönjohtajana puolisentoista vuotta
ja sitten viime vuodenelokuussa aloitin
(02:45):
Kaukaan tehtaan johtajana sittentäällä Lappeenrannassa eli
semmoinen ehkä yhteensä joslaskee niin 12 vuotta
ollut metsäteollisuudessa jatota viihtynyt tosi hyvin
sitten erinäköisissä haasteissamitä tää tie on tällä
hetkellä tuonut oma omallekohdalle. Mahtava kuulla.
Entäs Mikko?
(03:07):
Taustasta...
Joo tosiaan Mikko Ruuska ja
mä oon ollut siis viisi vuottanytten Fiber-X:n toimarina ja
2019 huhtikuussa tultiin
perustaneeksi tää meidän firmaja...
Mulle tää tietyllä tavalla olimahdollisuus pysähtyy vähän
(03:29):
katsomaan uudestaan elämää jaettä tämähän on... Minähän en ole
siis kotoisin täältä. Mä oonMuuramen kasvatteja, Keski-Suomen poikia
ja tota joskusteekkaribileissä Otaniemessä
aikanaan tulevan vaimoni
tavannut joka taas on sitten
(03:50):
Tiina Taipalsaarelta lähtöisin ja
2006 valmistunutOtaniemestä paperitekniikan DI:nä
ja käytännössä
myin joskus aikanaan sielun joalunperin kartongin
valmistukselle. Mä olin tosipitkään Äänekoskella töissä ja
sitä ennen kiertelin kesätöissä
(04:11):
Kaipolassa, Jämsänkoskella,Myllykoskella. Tein pitkän
pätkän Kirkniemessä, muttaoikeastaan 2006 eteenpäin menin
isän perhefirmaan eli se oliperustanut tämmöisen
kamerayritykseen, joka tekimetsäteollisuuteen
(04:31):
kameranjärjestelmiä sitten.Katkokameroita ja
vianilmaisuun paperiradasta ja mälähdin sitten niitä myymään ja...
Seitsemän vuotta tein sitä ja senjälkeen totesin, että kyllä se
kuule se
juurille paluu takaisin tähänniinku prosessiin on parempi ja
(04:53):
perustin oman yrityksen.Aloin optimoimaan paperikoneita,
sellutehtaita... enemmänpaperikoneita ja kartonkikoneita
ja siinä
seitsemän vuotta sitä ja sittentotesin tai vaimo oikeastaan
totesi, että vähän alkaamatkustellut olemaan liiallisia,
että pojat alkaa ollasiinä iässä että nyt voisi vähän
(05:14):
rauhoittua. Ja me oltiin joaikaisemmin muutettu
2010 muutettiinTaipalsaarelle. Se oli hyvä pätkä,
sitten vähän ottaa taaksepäin jakatsoa mitä merkityksellistä
voisi elämässä tehdä ja siitähäntuo Fiber-X sitten
synty. Ja hienoa saada teidättähän maakuntaan.
Entäs Janne?
(05:36):
No tausta on metsäteollisuudestaja tein pitkän uran UPM:llä. Aloitin
olikohan se vuosi 88
ja tota siellä semmoinenyhteensä joku
29-30 vuottatuli oltua ja
sen verran pitkä ura jo siellä Kaukaansellutehtaalla, niin sitten heräsi
kiinnostus, että voisi jotainmuutakin elämässä tehdä kuin
(05:56):
sellua ja sitten olinvähän aikaa Kotkamills:llä
opettelin siellä paperintekemistä ja se oli
mielenkiintoinen reissu nähdä,että miten sitä paperia tehdään...
ja vähän selluakin ja totasieltä sitten Kaukopäähän
Mikon jalanjäljissä sinnekartongin tekijäksi. Olin siellä
vajaan vuoden sitten kartonkikoneellaja näki sen sitten, että miten
(06:20):
kartonkia tehdään ja...Sitten rupesi olemaan lehdessä
juttuja tästä totaHarapaisessa olevasta uudesta tehtaasta
ja taisi Mikonkuvakin vilahtaa siellä niissä
uutisjutuissa ja kiinnostuinsiitä jutusta ja tota
otin sitten yhteyttä Nordic BioproductsGroupin Olli Kähköseen ja tota
sitten...
(06:41):
Viime syksynämarraskuussa sitten hyppäsin NBG:n
remmin ja sillä tiellä ollaan.
Kyllä.
Tää on kiva kun itse oonihan noviisi tällä toimialalla,
mutta mulla on kolme vierasta jotkaovat... Paljonko teillä on
yhteenlaskettuna kokemusvuosiatäältä sellun puolelta?
(07:02):
Vähintään 50?
No varmaan ylikin on kyllä,mutta tota... Yli muuten
aika selkeästi. Varmaanparikymmentä ainakin jokaisella.
Voisi puhua kuituosaamisestavarmaan... kuituosaamisesta joo
just näin. Sellu taipuu moneksi.Tota suomessa me ollaan
(07:24):
puhuttu siitä että että bio- jakiertotalous niin tää on
iso mahdollisuus meilleSuomelle lähteä pelastamaan
maapalloa
kannattavalla liiketoiminnalla.Niin, miltä tämä ajatus kuulostaa
ja miten sen näkyy teidänliiketoiminnassanne ja
aloitetaan taas Villestä. No UPM:nstrategiahan pohjautuu siihen,
(07:48):
että me etsitään ratkaisuja,jolla korvataan fossiilisia
tuotteita eli esimerkiksimuovia pyritään korvaamaan
kuidusta tai biokemikaaleistavalmistetuilla
raaka-aineilla, tota.... Kyllähän josvaikka sellun globaaleja
kasvunäkymiä katsotaan niintota moni loppukäyttökohteista
(08:12):
kasvaa ja liiketoiminta on
niissä loppukäyttökohteissahyvää eli jos
katsotaan vaikka kartonkia mistätässä on puhuttu... monella on
kartonkitaustaa niin kartonginkysyntä
kasvaa maailmassakaupungistumisen ja monen muun
megatrendin johdosta. Sitten joskatsotaan tämmöisiä
(08:33):
biokemikaaleja ja muitaaihioita, niin ne on myös
aika lupaavia eli tota.Kyllä siinä on paljon
potentiaalia tällä hetkellä.Mites Fiber-X:ssä? Se on
just näin. Kompataan vähäntoisiamme tässä ehkä,
mutta heti jos puhutaan siitä, että
(08:56):
jos sulla on vaihtoehtonaesimerkiksi se, että sä pumppaat
maan sisästä
sanotaanko hiilipohjaistayhdistettä, joka tulee
ilmakehään ja aiheuttaanegatiivisia vaikutuksia. Ja
sitten taas toisaalta sulla onuusiutuvia raaka-aineita täällä
maan pinnalla, jotka kerää sitäjoita voidaan... siis luonnon
(09:16):
omia polymeerejä, joita voidaansitten käyttää kuitenkin
vastaaviin tuotteisiin. Niinsehän on ihan selkeä, että
mihin suuntaan pitäälähteä ja taas toisaalta se että
jos puhutaantulevaisuudesta ja siitä, että
miten tää nähdäänmahdollisuutena niin
(09:37):
fossiiliperäisten aineidenkorvaaminen biopohjaisilla on
ollut iso megatrendi tässäsanotaanko viimeisen seitsemän vuoden
aikana. Sehän meni välilläihan yli, että sanotaanko että
se meni jo naurettavuuksiinvälillä, että siellä oli jotain
McDonald’sin muovipillienkorvaajia oli 13 tusinassa.
Mutta nyt tuntuu että ollaanuudella kierroksella, lähdetään
(09:59):
ihan tosissaan katsomaan, että mitentästä saadaan uutta skaalausta.
Toisaalta jos ajattelee Fiber-X:ää...
Meidän yrityksen liikeideahan onnimenomaan mahdollistaa tämäntyyppisten
uusien innovaatioiden skaalaus.Me ollaan hengeltään
innovatiivisia insinöörejä,jotka auttaa startuppeja
(10:20):
pääsemään maailmalle skaalaamaanuusia innovaatioita, tekemään
niistä ihan tuotantoa.
Me nähdään, ettäehdottomasti siihen suuntanhan se
menee ja taas toisaalta josajatellaan maailmassa niin
Suomessa on
perinteet, mutta sitten myös seosaaminen siitä, että sen näkee
jo ihan siinä, ettäEtelä-Amerikkalaiset tulee
shoppaamaan tänne innovaatioita,että täällä ne kehitetään ja
(10:44):
täältä ne lähtee maailmallesitten. No tähän lisäkysymyksenä
osataanko me kaupata se meidänosaaminen tai paketoida se
riittävän houkuttelevaksi tällähetkellä? No ei varmaan niin
hyvin kuin ruotsalaiset yleisesti ottaen,mutta... Sanoisin, että
yllättävän hyvin me ollaanonnistuttu, että kyllähän kaikki kohisee
(11:04):
tekstiili-innovaatioista. UPM onkoko ajan tapetilla uusien biotehtaiden,
uusien sovellustenkanssa. Sanoisin että
globaalisti suomalaisilla on
meidän kansan kokoonnähden niin
ihan ylivoimainen painoarvo kyllätällä markkinalla.
(11:25):
Sitä en tiedä, että kuinka hyvin meosataan sitten välttämättä aina
niitä markkinoida ja sittenpysyä siellä maailman
kärjessä, niin sehän osittainvielä jää nähtäväksi. No entäs NBG?
No kyllä joo,vastaus kysymykseen että kyllä on
kannattavaa toimintaa ja tota...Kaikkihan lähtee sieltä
yrityksen arvoista, ettäyrityksen arvot on kunnossa.
(11:48):
Ja niinkuin NBG:llä niinkestävä kehitys ja
ympäristöarvot, niin niillätavoin kun tuotetaan se tuote
niin se on sittenhelppo myydäkin, että
meillä on käynyt paljonasiakkaita kylässä tässä
talven ja kevään aikana jakaikki nämä kysyy just, että mitkä
on yrityksen arvot, kuinka metuotetaan, onko sertifioitu puu
(12:09):
ja kyllä mitä energiaa käytetäänsen tuotteen tuottamiseen ja me
käytetään ekoenergiaa ja sitäkautta on nää ympäristöarvotkin
sitten kunnossa.
Kyllä on kannattavaaliiketoimintaa. Ja avaatko vielä
Janne yleisölle hieman mitäNBG tekee? NBG siis tuottaa
mikrokiteistä selluloosaapitkälle jalostettua hygieenistä
(12:32):
mikrokiteistä selluloosaa, jotasitten käytetään raaka-aineena
muun muassapillerituotannossa
lääketeollisuuden apuaineena ja
biomuoveissa.
Komposiittituotteita onmuovialalla ja maaliteollisuus käyttää...
(12:53):
Sitä voi käyttää eristeissä,kosmetiikassa,
ja sitten elintarvikkeissa muunmuassa jäätelössä ja
juustoraasteissa käytetään...Mielenkiintoista, kyllä.
No jos mietitään tällaista yhteistänimittäjää, äsken kuultiin jo,
että olette kaikki samaa mieltä,että tää voi olla kannattavaa
bisnestä ja oon jotenkinaistivinani myös, että teillä on
(13:17):
tällainen yhteinenajatusfilosofia, että puusta ei
synny jätettä ja luonnonraaka-ainetta hyödynnetään
mahdollisimman paljon. Tämävarmaan niin kuin
tulee hyvin esille Kaukaanintegraatiossa, niin miten tota
miten käytännössä? Tuleekoteille jätettä siellä Kaukaalla?
Hyvin vähäntämmöisessä modernissa
integraatiossa tulee jätettä jaKaukashan on loistava esimerkki siitä,
(13:40):
että miten puu hyödynnetäänmaksimaalisesti eli meillehän
tulee tukkipuutakuitupuuta ja näistä
molemmista jakeista sitten meotetaan niin sanotusti
maksimaalinen hyöty taihyötysuhde eli tota kun puu
tulee vaikkapa sellupuunkuorimolle niin se kuoritaan
ja se kuori sitten poltetaantuossa Kaukaan Voiman kattilassa
(14:03):
ja siitä tehdään sittenkaukolämpöä ja tota muutenhan
se puu pyritäänmaksimoimaan siten että siitä
saadaan sitten se sellu taisahatavara aikaiseksi.
Toki me myös valmistamme mekaanistamassaa tuossa Lappeenrannassa
paperin tuotantoon ja totasinne sitä puuta myös
jonkin verran käytetään. Nositten jos mietitään sitä, että
(14:25):
kun sellutehtaan tuotannossasyntyy näitä sivutuotteita,
mäntyöljyä, tärpättiä jalämpöä niin nämäkin hyödynnetään
maksimaalisesti. Eli esimerkiksitämä mäntyöljy ohjataan tuohon
meidän biojalostamolle, jostasitten tehdään uusiutuvia polttoaineita.
Eli kun sepuu tuohon tehtaalle saapuu niin
(14:45):
siitä tikkuakaan ei mene hukkaan.Maksimaalisesti hyödynnetään se
puu tuossa Lappeenrannanintegraatiossa. Hienoa.
Miten tämä filosofia istuu Mikonajatuksiin?
No tätähän me ollaanitsekin saarnattu jo pitkään,
mutta tää
koko alahan on menossaihan maksimaaliseen tähän
(15:08):
biomassan hyödyntämiseen.Sitten vielä tuota ajatusta
jalostaakseni, että nykyään UPMitsessäänkin on
rakentamassa Saksaanbiojalostamoa joka tuottaa
yhdestä biomassasta useitaselkeästi eri jakeita.
(15:28):
Elikkä perinteinenteollisuus kuitenkin tuottaa
yhtä tai kahta tuotetta markkinoilleyhdestä biomassasta
niin ollaan menossa selkeästi enemmän siihensuuntaan, että käytetään kaikki
nää eri komponentit mitäbiomassassakin on.
Biomassassahan on esimerkiksi sokereitahemiselluloosan muodossa paljon,
(15:51):
jotka on äärimmäisen hyviäesimerkiksi kosmetiikkatuotteisiin.
Ligniinistähän on paljonjo puhuttu. Esimerkiksi Kotkassa
Karhulassa oli tämäligniinin tuotantolaitos ja sitä on
muitakin alkanut hyödyntää.Ligniini on polymeeri,
joka käy esimerkiksi tienpäällysteiksi tai liimoiksi tai
(16:13):
puunkäsittelysuoja-aineiksi taivaniljan korvaamiseen.
Eli tän perinteisen sellun jakartongin pakkausten tilalle on
tullut myös lisää tätäajattelua, että hei
otetaan kaikkimikä tehdään niin se tulee myös
tuotteena ikään kuin ulos. Hienoajatus miten tota äsken kun
(16:37):
mainitsit sokerinniin oliko niin että NBG:n
prosessissa sivuvirroista syntyymyös sokeria ja sitä
käytetään sitten Harapaisessatoisessa yhtiössä?
Tämmöiset suunnitelmat on olemassa jaaikanaan sitten kun
Synbio sinne rakentaa niitä biofermentaatioprosesseja
(16:59):
niin siellä pystytäänhyödyntämään muun muassa
proteiinin valmistuksessa näitämeiltä syntyvää sivuvirtaa C5 ja C6-sokereita.
No onko mielestänne siis täyttäutopiaa että puhutaan että
arjessa kaikki materiaalit ovatjatkossa kestäviä.
Meidän energia olisi puhdasta ja nämäjärjestelmät olisi suljettuja.
(17:22):
Kuulosti jo äsken vähän siltäkun Mikko visioit niin...
tää on varmaan niin kun setulevaisuus ja lähitulevaisuus.
Siis se on tulevaisuus. Tokijos katsotaan ihan
insinöörin logiikalla, että se,että miten tää nykyinenkin
teollisuus pyörii, niin hyvin onjust se että me pystytään
tuottamaan sen oma
(17:42):
energia ja tämähän pitäätulevaisuudessa esimerkiksi,
että jos halutaan suljettuunkiertoon enemmän jalostaa
meidänhän pitää pystyä katsomaannyt sitten esimerkiksi, että
millä me tuotetaan sitten seenergia, jos me ei esimerkiksi
haluta polttaa sitätulevaisuudessa.
Ja sitten totta kai siinä tuleetaas, että vihreätä energia
pitää tuottaa ihan merkittävästierilaisia määriä. Tai sitten
(18:06):
näitä miniydinvoimaloita, jotkapystyy tuottamaan esim höyryä tai
kuumaa vettä laitosten käyttöönja tän tyyppisiä
energiaratkaisuja taas sittenkaivataan sinne.
Sitten tietysti jos isommassamittakaavassa katsotaan niin...
Onhan se mahdollista, että memennään tämmöiseen
kokonaisvaltaiseenkierrätykseen. Kaikki kiertää
(18:29):
saadaan tuotettua vihreälläenergialla, mutta on siellä
kyllä isoja haasteitakin että...
Esimerkiksi tekstiiliteollisuudella tuleeolemaan isoja haasteita tässä näin.
Tekstiili ei kierrätekstiilinä kauhean helposti,
vaan sitten pitää olla aikainnovatiivinen, että jos se nyt
(18:49):
sitten ei kaikki kierrätekstiilinä tekstiiliksi
niin mihin muuhunsitä voi käyttää? Että kyllähän
ratkaisuja siellätarvitaan vielä aika paljon.
Ja Fiber-X on juuri siinä aallonharjalla. Mites Janne?
NBG käyttää 100 prosenttistaekoenergiaa, elikkä se on
täysin vihreätä energiaa. Sittenniinku tuossa Mikko sivusi
(19:09):
aihetta niin riittääkö sitäkaikille, että varmaan pitää
aika paljon vielä tehdä töitäettä sitten niinku nämä
energiaratkaisut tässäyhteiskunnassa on sellaisia, että
sitä riittää kaikille sitten.
Entäs Kaukaan integraatiolla? Teolette pitkälti omavaraisia
siellä. No jos yleisesti sanootämmöinen moderni sellutehdas,
niin sehän tuottaa
(19:30):
ylimäärän tavallaan enemmänkuin se itse tarvitsee lämpöä
ja sähköä. Näin se onollut jo jonkin aikaa ja
pystytään hyvin niin kuinenergiaomavaraisesti
toimimaan täälläLappeenrannassa ja myös
muilla UPM:n tehtailla.
Mutta kyllä siinä mielessäsitten taas jos mietitään
(19:51):
globaalisti ja tavallaanSuomea muutenkin, niin kyllähän
se tässä pitää katsoasitä energiainfraa, että
tavallaan siellä löytyysemmoisia hyviä perusvoiman
tuotantomuotoja. Onko sesitten pienydinvoimaa tai
jotain muuta? Eli varmastinäitä tarvitaan ja jos
sitten taas puhuumetsäteollisuudesta ja meidän
tarjoamista ratkaisuista niin
(20:13):
puu on uusiutuva raaka-aineeli se kumminkin pitää
muistaa että okei Suomessapuu kasvaa tietyllä syklillä ja
sitten harvennukseen taisitten jos puhutaan tukkipuusta
niin siihen mittaan. Muttasitten taas puhutaan eteläisellä
pallonpuoliskolla niinsiellä puu kasvaa hieman
nopeammin ja niitäkinkuituja sitten käytetään
(20:35):
eri näköisissä tuotteissa joka päivä.Kumminkin jos puhutaan
kuidusta ja puusta niinuusiutuva raaka-aine kyseessä ja
pystytään kestävästi myöstuottamaan niin siinä on minusta
hieno tarina pitkälletulevaisuuteen. Kyllä.
No ajattelin kysyä, että mikä onsellun tulevaisuus, mutta ehkä
kysytäänkin mikä on kuiduntulevaisuus? Haluaako Janne aloittaa.
(20:57):
No kyllä tällä hetkellä näyttää kuiduntulevaisuus valoisalta, että
niitä uusia applikaatioita onkeksitty ja keksitään lisää,
että tota onneksi on nää hienotyliopistot meillä Suomessa tässä
Etelä-Suomessa Aalto sekä LUTettä tota sieltä tulee paljon
osaamista ja
tulevaisuuden tekijöitä.Kyllä näen loistavan valoisan
(21:18):
tulevaisuuden. Mitä ei ollanostettu esille? No tekstiili nyt
varmaan mitä ei olla tuotutuossa ehkä täysin, että sehän
on semmoinen missä on isodraiveri, että miten saadaan
puuvillaa, koska se ei olekauhean ekologisesti kestävää ja toisaalta
taas muovipohjaiset applikaatiot niin...miten saadaan korvattua
(21:40):
mahdollisesti puupohjaisilla tai agropohjaisilla
kuiduilla, että ehkä isoindraiveri tällä hetkellä.
Entäs Ville ja kiinnostaa varmastimyös kuulla että miten näet
että Kaukaan intergraation tulevaisuus?
No tossa kysyit, että mikä on selluntulevaisuus ja alussa
(22:00):
totesinkin, että sellunloppukäyttökohteethan
kasvaa. Eli jos puhutaantämmöisestä perinteisestä,
meillä on hygienialoppukäyttökohteita kuten
pehmopaperit ja talouspaperit ja muutpyyhintään liittyvät tuotteet.
Siellä on itse asiassaodotettavissa
kasvua Aasiassa,
Afrikassa ja globaalistieli tota.
(22:22):
Kaupunkiin muutetaan enemmän...keskiluokkaistuminen ja niin
edelleen, niin hygieniatuotteetkyllä tulee kasvamaan.
No sitten kartongit sielläniin kuin puhuin alkuun niin on
kasvua ja tota myös tietyterikoispaperit ja muut
erikoistuotteet mistä tässäkinpuhutaan niin
sinne tota kuitua lisäätarvitaan. Sitten taas jos mietitään
(22:43):
perinteisiä graafisia papereitaeli
mainospapereita ja muita niinsiellähän nyt tarina on sinänsä
tuttu. Eli kysyntäpikkuhiljaa vähenee riippuen
vähän paperilajista sittenmiten se menee, mutta
kyllä siellä niin kun onhyvät näkymät jos katsotaan
että miten miten selluatarvitaan tulevaisuudessa ja
niin kuin tossa äsken sanoin, niinkyseessä uusiutuva
(23:06):
raaka-aine. Kyllä me paperia vielä tarvitaan, että...
Niin kyllä tätä paperiakäytetään. Mullakin tässä on
pari paperilappua tai toinen onkartonkilappu ja toinen paperilappu.
Kyllä tätä vielä käytetään jatarvitaan varmasti
tulevaisuudessa, muttasitten on tiettyjä
loppukäyttökohteitamissä se kysyntä laskee
että se on vaan fakta.No miltä liiketoimintanne
(23:30):
näyttää seuraavan viiden vuodenaikana? Tää ehkä vähän
liipattiin jo äsken, muttahaluatko Ville jatkaa? No oikeastaan
äsken ja totesinkin seneli nää sellun
loppukäyttökohteet kasvaa jasitten myös on
näitä uusia aihioitamaailmalla mihin sellua
(23:51):
tarvitaan. Kyllä se ihan
positiivinen näkymä on etenkinkun katsotaan sitä globaalia
että miten tota
kartonkia kuluttaa enemmän japehmopaperia ja muita näitä
loppukäyttökohteita.
Fiber-X, kasvua on jo viimevuosina... Joo, me ollaan tuplattu
(24:14):
joka vuosi. Se ei tietenkäänehkä sitä tule olemaan
tulevaisuudessa, muttameillähän on merkittävästi
globaali
Steppi nyt tulossa ettätota tänä vuonna
tänä vuonna ja tästä viis vuottaeteenpäin niin
Kahdeksankertainenliikevaihtotavoite meillä on
(24:37):
nykyiseen ja justiinsa se, ettäglobaalisti ollaan
Pohjois-Amerikassa, ollaanKeski-Euroopassa...
Ollaan todella selkeästiEtelä-Aasiassa.
Ja taas markkinallisesti meilläon
tietysti se että niinku mäsanoin, että uusien
innovaatioiden, startuppienskaalaaminen yleisesti, mutta
(24:59):
paljon enemmän on vielä fokussiihen, että saadaan näitä
jäte- ja sivuvirtoja hyötykäyttöönmaailmalla sitten. Että olkoot ne
sitten elintarviketeollisuudestatai pelloilta tai
metsäteollisuuden näitä
virtoja, jota eivälttämättä ole ihan
täydellisesti vielä hyödynnetty,niin niihin sitten uusien
(25:20):
sovellusten
skaalaaminen. Entä NBG?Teillä on pilottitehtaan
avajaiset jo ollut ja pianlähdetään täysillä käyntiin.
Mites viiden vuoden päästä? Jooavajaiset on tosiaan vietetty
tuossa huhtikuussa ja aikapitkälle viime vuoteen saakka,
niin NBG:hän profiloituustartupiksi ja R&D-yritykseksi,
(25:42):
mutta nyt ollaan sittenkasvun tiellä ja
Lappeenrannassa on ajatusja suunnitelmat muutaman
vuoden sisällä triplatatuotanto.
Ja sitten tietysti kokoyrityksessä niin on isoja
suunnitelmia sitten...
Skaalautua siellä Norratex jamuut tota kehityskohteet on
siellä niin sitä kautta kasvuntiellä ollaan ja liikevaihtoa
(26:06):
tarkoitus moninkertaistaa, ettänyt ollaan kasvun tiellä tällä
hetkellä. No ehkä seuraavakysymys erityisesti Mikolle ja
Jannelle kun tästä Harapaisenalueesta on muodostumassa
tällainen... No kyllä me voidaanjo ehkä puhua Euroopan niin kuin
biotekniikkaan keskukseksi taikeskittymäksi, niin
(26:26):
mitkä ovat ne vahvuudet?
Ja jos tässä on niinku muitatoimialan toimijoita niin miksi
heidän kannattaisi sijoittautuatänne?
Joku myyntipuhe tähän väliin? NoLappeenranta on niin hieno
kaupunki, että tänne on kivatulla ja sitten tuollahan on
kaikki valmiina niinsanotusti, että siellä oli
(26:47):
valmis teollisuuskiinteistö jatoki piti sitä vähän muokata.
Mikko tietää tarinan hyvin jatota joo.
Ja infra oli valmiina japalvelut on valmiina ja sitten
myös hyvä tuki kaupungilta niintästä on hyvä mennä kyllä
eteenpäin.
Se on just näin.
Alunperin mehänoikeastaan kaupattiin tää idea
(27:10):
NBG:lle, että sinne kannattaisisijoittautua. Meidän syy siihen
oli se, että siinä oli kaksikiinteistöä jotka oli selkeästi
alikäytöllä, todella isoja eli Valio jasitten tää entinen Finreilan
kiinteistö.
Mutta me nähtiin myös just se,että se on niin
keskeisellä paikalla lähelläkaupunkia, mutta se itse alue
(27:33):
siinä jos katsotaan
vielä siihen tien toisellekinpuolelle, missä nyt on betonituotantoa
mitä siellä onkaan, niinsiellä on ihan selkeästi se,
että sitä lähdetäänkehittämään, panostetaan siihen,
että siitä tulee keskittymä,niin siinä on mahdollisuus
skaalautua... Siellä onlaajenemismahdollisuutta sillä alueella.
Juuri se ja se on kuitenkin niinkeskeisellä paikalla ja siitä
(27:56):
huolimatta siinä onlogistiikka lähellä, se pystyy
isojakin määriä tuotantoasippaamaan maailmalle plus
sitten siinä on kantaverkko. Mänyt puhun vähän niinku
insinööri, mutta siinä on siis....
kantaverkon voimalinjatmenee suoraan sieltä elikkä
siinä on siis periaatteessakaikki mahdollisuudet tehdä
maailmanluokan teollistatuotantoa ja lääniä riittää ja
(28:19):
se on kuitenkin todellakeskeisellä paikalla, että kyllä
se oli selkeäsijoittamisenvalinta.
Tällainen insinöörimäinen myyntipuhe tähänväliin. Eikö se näin ollut? Joo.
Tota vielä haluan teiltä kaikiltakysyä, että me olemme erittäin
ylpeä meidänkorkeakoulukonsernista täällä niin...
Kuinka tiivistä yhteistyötäteette alueen korkeakoulujen
(28:41):
kanssa? Ville, UPM:llä varmaanhyvinkin paljon. Tuossahan tuli
huhtikuussa uutisia just että metehdään nyt tämmöistä uutta,
ehkä projektia tai yhteistyötä.Miksi sitä haluaa sanoa niin
LUT:in kanssa eli siinä myösAndritz mukana ja
hyvin tiivistä yhteistyötäsiellä tehdään. No sitten toki
meillä onammattikorkeakoulupuolella myös
(29:03):
yhteistyötä. Keskustellaan siitä,että minkälaisia osaajia pitää
kouluttaa tulevaisuudentarpeisiin ja
näihin tarpeisiin mitkämeillä tällä hetkellä on
ja myös ihanammattikouluyhteistyötä tehdään
Tavallaan jo melkeinpä sieltäpäiväkodista lähdetään tavallaan
tuomaan sitä metsäteollisuudentarinaa täällä
Lappeenrannassa, ettäminkälaisia mahdollisuuksia,
(29:25):
meillä täälläon. Eli tota hyvin tiivisti tehdään.
Sitten toki tuossameillä on tuota tutkimustoimintaa
eli Lappeenrannassahan on UPM:nsuurin tutkimuskeskus.
Työllistetään täällä Lappeenrannassamelkein noin parisataa henkilöä,
jotka tutkii erinäköisiätulevaisuuden ratkaisuja niin
siellähän sitä erinäköistä jaeritasoista
oppilaitosyhteistyötä eli
(29:46):
hyvin monipuolisesti tehdään.Joo ollaan kyllä erittäin
ylpeitä, että tää tutkimuskeskusnimenomaan täällä Lappeenrannassa on
mistä lähtee näitä uusiainnovaatioita. Mites Janne?
Joo kyllä tehdään yhteistyötä ja tänvuoden puolella LUT:in kanssa ollut
useampi tapaaminen ja totamyös ollaan näitä
tutkimusyhteistyömahdollisuuksiakartoitettu, että on lähetty nyt
(30:09):
tälle kartoittamisen tielle jasitä kautta sitten
suunnitelmiksi ja...
Ei nyt ihan varmaan jokakuukausi olla tavattu, mutta
kuitenkin useamman kerran tänävuonna ja LAB:in kanssa ollaan
viritetty... Business Millmuistaakseni oli se
yksikkö, jonka kanssa nyton sovittu tapaaminen ja
mietitään myös tätä jopatyömahdollisuuksien kautta, että
(30:31):
mitä erilaisia projektejameillä on vireillä ja miten he
voisi tukea ja auttaa meitäsiinä ja sitä kautta sitten
tää että sieltä tulisi meilletulevaisuuden tekijöitä
sekä LUT:lta että LAB:lta, muttamyös Sampo on mukana meillä
tässä, että ihan tänään
kokoonnuttiin Sampon porukankanssa ja mietittiin näitä
koulutusmahdollisuuksia, ettämitä tarpeita NBG:llä on ja
(30:53):
miten he voisi auttaa siinä. Jaitse asiassa tehtiin jo
suunnitelma ensi syksyksi ja hevoivat auttaa ja tää on just
hieno mahdollisuus meille myös,että saadaan porukkaa täsmäkoulutettua.
Erinomaista ja erittäin tärkeämyös pitää toisen asteen
oppilaitos tässä mukana. Kylläkaikki nämä kolme oppilaitosta niin
me tarvitaan kaikkia. MitesMikko? Teillä on töissäkin
(31:14):
LAB:sta valmistunut? Joosiis meillä on ollut tosi laaja
yhteistyö kaikkien kanssa, ettämeillä oli tota...
No just niinku Jannekin mainitsimeidän Sampon kanssahan meillä
on todella tiivis ollut, ettämeillä on ollut heiltä
harjoittelussa koko ajanporukkaa ja katsottu just näitä
koulutusmahdollisuuksia,harjoitteluita
(31:37):
ihan alusta asti, mutta justLUT ja LAB niin
Business Millin kanssa ihan hetialkuun alettiin sparrailemaan
vähän liiketoimintasuunnitelmaaja miten kannattaa lähteä
vetämään. Ja sitten taas LUT:npuolella, no mulla on niin
pitkäaikaiset kytkökset ollutsinne että se on aina
semmoinen helppo paikka soittaajos tarvitsee apua ja on
(31:59):
yhteisiä projekteja ollutuseampia jo. Että jos on oltu
esimerkiksi EU-projekteissayhteishakijana.
Ja nytkin on yksi isompimelkein 10 miljoonan EU-projekti
vireillä heidän kanssa jossaLUT oli päähakijana.
Ollut kyllä hyvää yhteistyötä jajust tää mitä sanottiin
tästä molemmilta puolilta vähänkompaten, että mun mielestä on
(32:22):
mahtavaa ollut nähdä se,miten on tullut esimerkiksi
laboratoriopuolenkoulutushaara että siellä on
vastattu näihin tarpeisiin, ettämitä osaajia tarvitaan.
Koska just esimerkiksiAMK-tasolla meillä on AMK:sta
myyntipuolella kaveri joka onmarkkinoinnista LAB:lta, mutta
taas esimerkiksi sittenkuitupuolelta, niin suurin osa
(32:42):
osaajista me ollaan haettuSavonlinnasta.
Just tää laboratoriopuolenjuttu on hyvä
avaus ja saadaan tilannetta korjattua.Seuraavaksi mennään
vähän pehmeisiin aiheisiin, ettätässä äsken kehuttiin jo
Lappeenranta hienonakaupunkina, niin millainen
(33:04):
Lappeenranta on kaupunkinateidän mielestä? Ville
Lappeenranta on ollut sulle tokituttu kaupunki opiskeluajoilta,
mutta muutitte nyt perheenkanssa tänne niin miltä tää vaikuttaa
perheen näkökulmasta? Nooikein hyvältä että tota
tosissaan niinku sanoit niinopiskelin täällä, että sen
viitisen vuotta tuossa LUT:llaja tota sitten kiertänyt
(33:27):
ympäri Suomea ja vähänmaailmaakin työpaikoissa ja tota
mukava oli perheen kanssa tullatänne puoliso ei toki täältä ole
kotoisin, mutta koko porukkatultiin tänne ja tota kaikki
on mennyt oikein hyvin. Eli nytkun meillä on, no meillä on kolme
lasta ja tota kaksi onpäiväkodissa niin
kaikki tämmöiset arkeenliittyvät asiat eli
(33:47):
päiväkotipaikat ja muut onjärjestynyt hyvin ja
asunto löytyi suhtkivuttomasti ja näin
edelleen. Eli oikein hyvinon sujunut täällä ja
onhan Lappeenranta loistavapaikka että täällä on
hyvät harrastusmahdollisuudet,isoja urheiluseuroja ja
monipuolista tarjontaa.Toki sitten jos luonnossa tykkää
(34:08):
liikkua ja Saimaalla niin täähän onihan loistopaikka.
Myös liikenneyhteydet pelaa hyvin
että tuo junayhteys Helsinkiin onaivan loistava ja siitähän sitten
pääsee lentokentälle niinhelposti että tota...
Paljon hyvää tässä.Entäs Mikko? Olet
maailmaa kiertänyt niin mitämieltä oot? Onko se aina
kiva palata tänne Lappeenrantaan?
(34:29):
Aina on tosikiva palata ja muutenkin
jos ajattelee että mä oon 2010muuttanut Taipalsaarelle vaimon
mukana pienten lasten kanssa.Eihän meidän lapset esimerkiksi
muista edes aikaa kun ne on kaksiekaa vuotta viettänyt
Jyväskylässä. Mutta mulleLappeenranta on kyllä
(34:52):
tietyllä tavalla ollutyllättävää kyllä henkinen koti,
vaikka mä oon aina ollutsiis henkeen ja vereen
Keski-Suomalainen. Ihanoikeasti. Vaimo on niin
kyllästynyt, kun mä laulanaina Keski-Suomen kotiseutulaulua kun
tultiin tuosta Mikkelistä Jyväskylään päin, mutmulle mulle ehdottomasti
Lappeenranta ja koko seutu
ollut positiivinen ja se,että itse kuitenkin vähän
(35:17):
tommoinen pohjalaismainentausta verenperintönä, niin se
lämpö ja se välittömyys ja justesimerkiksi vaimon suku, niin
se on ihan mahtavaa. Se just,että tuntee kuuluvansa.
Aina on maailmaltamukava palata kyllä tänne.
Mites Janne? Joo,hyvin olen viihtynyt
(35:40):
Lappeenrannassa. Vähän olen käynytyrittämässä Kymenlaaksossa työntekoa
ja tota opiskelin... Se oli pikainenpyrähdys... pikainen pyrähdys ja
sitten aikoinaan kävinopiskelemassa Tampereella ja
tota hyvin viihdyin sielläkin,mutta kyllä se veri veti tänne
Etelä-Karjalaan. Niinku Mikkosanoi tuossa täällä semmoinen
välitön tunnelma jaLappeenranta on jotenkin silleen...
(36:00):
tavallaan täällä on kaikkipalvelut ja kaikki toimii tosi
hyvin ja on on niinku vireyttä.
Ja silti tää on pieni, mutta eiliian pieni kaupunki että tää
on niinku
sopivan kokoinen jakaunis luonto ympärillä ja
Saimaa erityisesti. Se onminullakin rakas
paikka aina kesällä.
(36:22):
Kyllä täällä viihtyy. Mahtavaa.Tän podcastin nimi kun on
“Miten voimme auttaa” niin tähäntotta kai täytyy kysyä, että
miten voimme kaupunkina auttaa,että miten voimme entistä
enemmän olla teidän tukenanneteidän kasvussa ja teidän
kestävissä menestystarinoissa.
(36:42):
Olisiko Villellä? Pari aihettatulee mieleen, niin eka on toki
semmoinen vähän isompi kysymys,ei pelkästään liity kaupunkiin
niin on logistiikka. Ja siinä nytsitten toki on meidän tiestö
ja sitten raideasiat.Eli miten tuo tästä etelään
(37:02):
ja satamiin tuo rautatie toimii.Toki sit ehkä vähän tästä
pohjoisempaan jos puhutaanEtelä-Karjalan alueesta,
niin siinä nyt on yksi semmoinenettä tavallaan mennään yhtenä
rintamana ja tavallaanhaetaan
niitä ratkaisuja, joillasaadaan sitten
kustannustehokkaasti
sekä raaka-aineet ettälopputuotteet liikkumaan
logistiikan osalta. No sittentaas jos ylipäätään puhutaan
(37:23):
Lappeenrannasta kaupunkina jaosaajien houkuttelemisesta,
niin kumminkin kilpaillaanalueellisesti myös
työvoimasta ja halutaan tännene parhaat osaajat, niin totta kai
siinä sitten pitää tehdä,tiivistä yhteistyötä, että
kaupunki on hyvä paikkaelää ja asua ja tota täällä
on monia mahdollisuuksia jatavallaan pidetään huolta
(37:44):
elinkeinoelämän edellytyksistäyhdessä. Nämä on ne tärkeät
asiat että sitten
tänne saadaan perheitä jaosaajia ja muita
muuttamaan että tota nämä on neasiat mitä itse nostaisin tässä.
Erinomaisia nostoja ja haluanheti kommentoida tähän
logistiikkapuoleen niin meilläon myös kehitteillä tää sisävesiliikenteen
(38:04):
parantaminen tässä niinkuin koko itäisen Suomen
alueella ja se toivottavasti onniin kuin sellainen asia joka
tuo myös helpotusta teilleliittyen siihen raaka-aineen
saantiin ja siihen kuljetukseen jalogistiikkaan. Ja toisena vielä
tähän että
miten näet että onko nimenomaannämä KV-huippuosaajat eli
(38:25):
kansainvälisten huippuosaajienhoukutellu siinä se vai ihan
ylipäätään kun puhutaanosaajista. Kyllä mä sanoisin
ylipäätään, että metarvitaan varmasti KV-osaajia,
mutta ihan myösSuomessa asuvia suomalaisia ja
muita kansalaisuuksia niintulemaan Lappeenrantaan
(38:45):
että ei se silleenpelkästään niihin KV-osaajiin
kohdistu täätarve tulevaisuudessa.
Kaikkia tarvitaanja tota halutaan kumminkin
monipuolisesti sitten löytää erialan osaajia tulevaisuudessa.
Se on tärkeätä. Mikko, miten voimmeauttaa? Niin...
(39:10):
Innostus tulee. Joo joo.
Mä oon niin onnellinen, että mä oonnähnyt semmoisen tietynlaisen heräämisen
tässä viimeisen
4-5 vuoden... kolmen vuoden aikanaettä selkeästi on herätty
siihen että tota
okei tarvitsisi tehdäjotain kääritään hihat ja aletaan
(39:32):
ihan aidosti oikeasti niinkutekee laittaa porukkaa oikeisiin
paikkoihin, että lähdetäänaidosti vetämään sitä
kaupungin imagoa jaelinkeinoelämää eteenpäin, että
siitä niinku täydet pisteetmun mielestä se, että miten
kaupunki ja Karjalan Liittokaikki on lähtenyt näihin
talkoisiin.
(39:53):
Mutta sitten tietysti samaanhengenvetoon tää mitä
mä joskus horisin...
Siitä on jo monta vuotta, muttamä koin joskus aikanaan
sen, että miten voi olla,että mun mielessä esimerkiksi
Joensuu oli houkuttelevampikaupunki kuin Lappeenranta.
Siellä oli esimerkiksi tehty tääniinku startup,
(40:14):
yliopistojen ja elinkeinoelämänyhteistyö elikkä just tää kuituoptiikka
oli tosi hyvinpunottu ja sitten se taas toi
opiskelijoita, se toi sitäpainovoimaa sinne vaikka
kaikilla niinku ehkämaantieteellinen sijainti
Joensuulla ei välttämättä oleihan paras, mutta just sitä,
että jos ajatellaan mitenvoimme auttaa niin just siihen
(40:36):
suuntaan, että miten saadaanLappeenrannan tätä
tämmöistä vetovoimaa vieläkasvatettua. Mun mielestä
keskustaa pitää ehdottomastikehittää paljon vielä, että se
se niinku kelpaa kenelle tahansaSuomessa ja kansainvälisillekin.
Ja sitten just sitä että.
Kunnianhimoisiakaavoitushankkeita, kunnianhimoisia
(40:59):
muitakin projekteja, joistakohistaan sitten Suomen
laajuisesti, ellei jopa sittenisomminkin että saa sitä
valovoimaa tänne. Ja tähän vähänliittyy, että kun me puhutaan
Harapaisen alueesta niin kyllä mehalutaan suoraan tähdätä
siihen, että se on Euroopantietynlainen biotekniikan
keskittymä. Semmoinentietynlainen majakka.
(41:23):
Mites Janne, miten voimmeauttaa NBG:tä
jatkossa vielä paremmin? Kiitostähän mennessä saadusta avusta
ensinnäkin ja ollaan saatu apua,ollaan tosi kiitollisia siitä ja
tota NBG:hän on kasvutiellä jaja NBG yrityksenä ei ole mikään
valtavan suuri, että meitä on jokuehkä semmoinen 40-50 henkilöä
tällä hetkellä ja tota kasvuntiellä kun ollaan, niin me
(41:46):
tarvitaan tukea ja apua sittensiinä ja tota niinku...
Infra-asioissa esimerkiksi jasitten ympäristöasioissa on
luvattu tukea. Kaikkea tämäntyyppistä, niin kaupunki pystyy
kyllä tarjoamaan ja sittenkun tulee tiettyjä prosesseja
laajenemissuunnitelmienmyötä, niin niissä tietysti
prosessien nopeus on meilletärkeätä.
(42:09):
Mutta sen lisäksi tulee tietystityövoiman tarve, että
pystytään siinä sittenniinku... Tänne varmaan pitää
sitten muualtakin houkutellatyöväkeä niinku Ville taisi
tuossa sanoa... ja ettäolisi niinku paikat
mihin sijoittua ja seolisi mahdollisimman sujuvaa,
niin tämmöisissä asioissatoivotaan tukea myös. Tuossa nyt
(42:30):
tuli muutama mieleen. Kiitossiis hyvin konkreettisista
nostoista, niin kyllä mekirjaamme nää ylös ja lupaan
tässä, että Lappeenrannankaupunki teemme parhaamme
vastataksemme
näihin tarpeisiin. Jaksonloppuun tehdään vielä tällainen
yksi yhteinen lupaus meidänkesken. Mietin, että mitä se
voisi olla ja oma tällainenehdotus voi olla että
(42:54):
jokainen tekisi yhden postauksen,jossa kehuisi Lappeenrannan
kaupunkia. Omalla tavallaan tokiettä mä ajattelen Jannea ja heti
tulee mieleen, että sulla olisisitten kuva Saimaalta, että
kun oot Saimaalla niin laitatviestiä, että
tällaista on ollaLappeenrannassa tai...
Kuulostaako tääsellaiselta... Kuulostaa hyvältä.
(43:18):
Mitäs Villelle tulee mieleen tästä?
No pitää katsoa tässä kesää kohti,tai sehän on jo hyvä kesä menossa mutta tota...
Kesäkuussa sitten voisi jonkunpostauksen vaikka Twitteriin
tai muualle. Tai X:hän se nykyään on.
Mikolla tulee mieleenkanssa joku... Mulla on ihan konkreettinen.
Mä tuun tän illan viettämäänkulttuuritila Nuijamiehessä,
(43:39):
että mä voin oikein hyvin
nostaa Lappeenrannan yhdenhelmistä esille tässä.
Mainiota, hyvä. Kansio kiinni,Kiitos Ville, kiitos Mikko,
kiitos Janne tästä erinomaisestakeskustelusta. Tässä oli
ensimmäinen jakso eliensimmäinen jakso saatiin
(44:01):
purkkiin, jes. Ja seuraavassajaksossa jatketaan
metalliteollisuuden kanssa jasilloin tulee meidän
alueen metallityöpajojenedustajia tähän yhteiseen
keskusteluun. Tähän loppuunhaluan vielä antaa teille
(44:21):
lahjaksi kaupungin uudetvesipullot. Väri on pinkki, koska
nyt vietetään Suomen makeinkesä Lappeenrannassa ja tällä
voi täyttää vettä vaikka totaHuhtiniemen vesipisteestä tai
tänä kesänä tulee Linnoitukseenmyös uusia vesipisteitä.
(44:43):
Olkaa hyvä. Kiitoksia, kiitos.
Popular Podcasts
24/7 News: The Latest
The latest news in 4 minutes updated every hour, every day.
Stuff You Should Know
If you've ever wanted to know about champagne, satanism, the Stonewall Uprising, chaos theory, LSD, El Nino, true crime and Rosa Parks, then look no further. Josh and Chuck have you covered.
Crime Junkie
Does hearing about a true crime case always leave you scouring the internet for the truth behind the story? Dive into your next mystery with Crime Junkie. Every Monday, join your host Ashley Flowers as she unravels all the details of infamous and underreported true crime cases with her best friend Brit Prawat. From cold cases to missing persons and heroes in our community who seek justice, Crime Junkie is your destination for theories and stories you won’t hear anywhere else. Whether you're a seasoned true crime enthusiast or new to the genre, you'll find yourself on the edge of your seat awaiting a new episode every Monday. If you can never get enough true crime... Congratulations, you’ve found your people. Follow to join a community of Crime Junkies! Crime Junkie is presented by audiochuck Media Company.