Onko valintakoeuudistus onnistunut? Duunarit pysyköön lestissään! Miksi media ei puhu yritystukien leikkauksesta?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Petja Kopperoinen, Anu Koivunen ja Kaarina Hazard. Petja Kopperoisen aiheena on yliopistojen valintakoeuudistus. Tämän kevään osalta yliopistojen pääsykoerumba on alkanut ja samalla valintakoeuudistus on astunut voimaan. Valintakoeuudistuksen myötä järjestetään yhteensä vain yhdeksät pääsykokeet ja samalla pääsykokeella voi hakea usealle eri alalle. Tähän mennessä on järjestetty vasta kahdet kokeet ja silti on jo ollut useampia otsikoita, kuinka nuorten haaveet ovat kaatuneet, kun juna on myöhästynyt tai henkkarit unohtuneet kotiin. Petjaa kiinnostaa pöytäläisten näkemys valintakoeuudistuksesta. Onko valintakoeuudistus sittenkään hyvä, jos yhden kokeen epäonnistuminen kaataa useita hakukohteita ja katkaisee nuoren opiskelumahdollisuudet kerrasta? Onko uudistus tehty vain leikkaukset edellä, eikä hakijoiden mielenterveyttä ajatellen? Anu Koivunen kertoo kasvaneensa aikana, jota leimasi koulutusoptimismi – ajatus siitä, että koulutus on yhteishyvää, jolle kansalaisuus rakentuu ja jossa pyrkimyksenä on kasvava tasa-arvoisuus. Tutkimukset koulutuksesta ovat jo pitkään kertoneet aivan muuta. Useissa medioissa on viime aikoina haastateltu juuri väitellyttä Penni Pietilää, joka on tutkinut ammattikoulutusta. Anu siteeraa Helsingin Sanomien Tuomas Kasevan artikkelia "Mitä ihmettä amikselle tehtiin?" Tuomas Kaseva kirjoittaa: "Penni Pietilän väitöskirjan väite on, että ammattikoulutus pitää tiukasti huolen, että duunarit myös pysyvät duunareina. Tutkijan mukaan eri suunnista välittyy tiukka viesti, että työläistä ei saa sivistää. Hänestä ammattikoulutuksessa suhtaudutaan sivistykseen jopa vihamielisesti." Anun mielestä oheinen kirjoitus kertoo karmaisevaa kieltä ammatillisen koulutuksen tilasta. Tunnistatteko te yhteiskunnassa laajemmin tällaista "duunari pysyköön lestissään" tai "jokainen pysyköön yhteiskuntaluokassaan" kehitystä? Kaarina Hazardin aihe saa pontimensa OECD:n juuri julkaistusta maaraportista. Eräs kohta maaraportissa kertoo, että Suomen pitäisi leikata yritystukia. Kaarina odotti, että raportin julkaisun jälkeen mediassa lähtisi vilkas keskustelu siitä, minkälaista yritystoimintaa Suomessa halutaan tukea. Mistä leikkaamme? Mikä on Suomen suunta? Mikä on yhteinen visio, millä Suomi selviää? Kaarina kysyykin ihmeissään, miksi tämä mahtavan mehukas aihe ei ottanut tulta mediassa.