Pitäisikö Palestiinan valtio tunnustaa? Mitä tekisit neljällä "maanpuolustusmiljardilla"? Onko Suomessa sukupolvet etääntyneet?

Pyöreän pöydän studiossa keskustelemassa Anu Koivunen, Mika Pantzar ja Juha Itkonen. Puhetta johtaa Maria Pettersson. Anu Koivunen nostaa keskusteluun Gazan tilanteen. Helsingin Sanomat uutisoi eilen (29.7.) gallup -kyselyn tuloksena, että hieman alle puolet (48 %) suomalaisista tunnustaisi Palestiinan. Vajaa neljännes vastaajista eli 24 prosenttia katsoi, että Suomen ei pitäisi tunnustaa Palestiinaa. Pitäisikö Suomen tunnustaa Palestiinan valtio? Miten te olisitte vastanneet kysymykseen ja mitä ajattelette ulkopoliittisen johdon (presidentti Alexander Stubbin) toukokuisesta toteamuksesta, että tunnustetaan sitten kun teolla on tehoa. Olemme kuulleet, että Ranska aikoo tunnustaa ja Iso-Britanniakin miettii. Mitä ajattelette meidän poliittisen johdon toiminnasta tässä asiassa? Mika Pantzar on valinnut aiheeksi Naton puolustusmenot. Nato-maat ovat sopineet puolustusmenojen nostamisesta 5 prosenttiin BKT:sta. Sopimus pitää sisällään 1.5 prosenttia kansallisesti harkittaviin investointeihin/hankkeisiin. Tämä tarkoittaa, että noin neljä miljardia euroa suunnataan "maanpuolustukseen" liittyviin menoihin. Mika pyytää ritareita ideoimaan kohteita, jotka sopisivat tähän löysään kategoriaan. Mitä te tekisitte neljällä "maanpuolustusmiljardilla"? Juha Itkonen ottaa puheeksi Jussi Pullisen Helsingin Sanomiin (27.7.) kirjoittaman kolumnin otsikolla "Journalismin tulee rikkoa sukupolvien siiloja". Pullisen mukaan Beatles, IShowSpeed (Yhdysvaltalainen striimaaja ja rap-artisti) ja sote mahtuvat kaikki uutismediaan, jonka tulisi olla eri sukupolvia yhdistävä tila. Pullinen piirtää tekstissään Suomesta kuvan poikkeuksellisen ikäsiiloutuneena yhteiskuntana. Hän viittaa kirjoituksessaan vuoden alussa julkaistuun E2 Tutkimuksen sukupolvibarometriin. Saatesanoissaan tutkimuksen tekijät kirjoittavat näin: "Suomalaisessa elämäntavassa eri sukupolvet ovat etääntyneet toisistaan. Palvelut, työelämä ja julkinen keskustelu eivät vahvista sukupolvien yhteistyötä, vaan oletuksena on pikemminkin, että ikä ominaisuutena määrittelee paitsi ihmisen tarpeita, myös esimerkiksi arvoja, voimavaroja, osallisuutta ja kiinnostuksen kohteita." Juha tiedustelee raadilta, koetteko te että näin on. Oliko ennen paremmin ja mitä asialle voisi tehdä?