Bespokoittaako limainen yskä aamuisin, kuiva tai pitkittynyt yskä?

Hei ja tervetuloa kuuntelemaan. Olen lääkäri Anna Koskinen, ja tässä podcast-sarjassa käsittelemme tavallisia oireita ja sairauksia rauhallisesti, lääketieteelliseen tietoon nojaten. Tämän jakson aihe on yskä – erityisesti kuiva yskä, limainen yskä ja pitkittynyt yskä, jotka ovat hyvin yleisiä syitä huoleen ja lääkärin vastaanotolle hakeutumiseen.

Yskä ei ole itsenäinen sairaus, vaan elimistön puolustusmekanismi. Sen tehtävänä on suojata hengitysteitä ja poistaa niihin joutuneita ärsykkeitä, limaa tai taudinaiheuttajia. Useimmiten yskä liittyy flunssaan tai muuhun hengitystieinfektioon ja paranee itsestään. Joskus yskä kuitenkin jatkuu pitkään tai muuttuu luonteeltaan sellaiseksi, että se alkaa häiritä arkea, unta ja yleistä jaksamista.

Yskän taustalla voi olla useita eri syitä, ja usein kyse on useamman tekijän yhteisvaikutuksesta. Tavallisimpia syitä ovat virusinfektiot, poskiontelo-ongelmat, refluksi, kuiva sisäilma sekä hengitysteiden yliherkkyys. Myös stressi voi lisätä yskänrefleksin herkkyyttä ja ylläpitää oiretta, vaikka varsinaista tulehdusta ei enää olisi.

Yskä jaetaan usein karkeasti kahteen päämuotoon: kuiva yskä ja limainen yskä. Lisäksi puhutaan pitkittyneestä yskästä, kun oire jatkuu useita viikkoja.

Kuiva yskä on ärsyttävää ja usein kivuliasta. Se ei tuota limaa, vaan tuntuu kutittavana tai polttelevana tunteena kurkussa. Moni kuvaa sitä lohkeavaksi tai hakkaavaksi yskäksi. Kuiva yskä pahenee usein öisin ja makuuasennossa, mikä voi viitata refluksiin tai nenänielun takaeritteeseen.

Tyypillisiä tilanteita ovat kuiva yskä yöllä tai jatkuva kurkun kutina ja kuiva yskä, joka ei hellitä, vaikka flunssaoireet muuten ovat jo väistyneet.

Limainen yskä syntyy, kun hengitysteihin kertyy eritettä. Lima voi olla kirkasta, kellertävää tai vihertävää. Limainen yskä aamuisin on hyvin tavallista, sillä lima kertyy yön aikana ja irtoaa herätessä. Limainen yskä voi liittyä keuhkoputkentulehdukseen, pitkittyneeseen nuhaan tai poskiontelovaivoihin.

Jos limainen yskä jatkuu viikkoja, puhutaan limaisesta pitkittyneestä yskästä, joka vaatii usein tarkempaa selvittelyä.

Kun yskä kestää yli 3–4 viikkoa, sitä kutsutaan pitkittyneeksi yskäksi. Se voi olla kuiva tai limainen. Pitkittynyt kuiva yskä liittyy usein refluksiin, lääkkeiden sivuvaikutuksiin tai hengitysteiden yliherkkyyteen. Pitkittynyt limainen yskä taas viittaa tavallisesti krooniseen tulehdustilaan.

Pitkittynyt yskä heikentää elämänlaatua, häiritsee unta ja voi aiheuttaa huolta vakavammista sairauksista, vaikka syy on usein hoidettavissa.

Useimmat yskät helpottuvat ajan ja oikeanlaisen itsehoidon avulla. Riittävä nesteytys, savuttomuus, huoneilman kosteuttaminen ja levon huomioiminen ovat perusasioita. Kuivassa yskässä auttaa usein makuuasennon korottaminen ja ärsykkeiden välttäminen. Limaisessa yskässä höyryhengitys ja lämpimät juomat voivat helpottaa liman irtoamista.

Lääkärin arvio on tarpeen, jos yskä jatkuu yli 3–4 viikkoa, yskä pahenee tai siihen liittyy hengenahdistusta, rintakipua, kuumetta tai veriyskää. Myös silloin, kun yskä ei lopu itsehoidosta huolimatta tai häiritsee merkittävästi arkea, tutkimuksiin hakeutuminen on perusteltua.

Yskää voidaan ehkäistä osittain huolehtimalla rokotuksista, hyvästä käsihygieniasta ja sisäilman laadusta. Tupakoinnin välttäminen ja riittävä uni ovat keskeisiä tekijöitä hengitysteiden terveydelle.

Kiitos, että kuuntelit tämän jakson. Olen lääkäri Anna Koskinen, ja tämä oli osa podcast-sarjaa, jossa käsittelemme sairauksia, oireita ja hoitokäytäntöjä ymmärrettävästi ja rauhallisesti. Seuraavassa jaksossa jatkamme hengitystieoireiden teemaa. Kuulemiin.