Digiklinikat Suomessa – terveydenhuollon uusi arki

Hyvät kuulijat, tervetuloa jälleen Terveyshetki-podcastin pariin. Minä olen Viktor Pilevin, lääkäri ja terveydenhuollon digitalisaatiota seuraava asiantuntija. Tänään haluan kertoa teille aiheesta, joka on muuttanut suomalaisen terveydenhuollon arkea merkittävästi viime vuosina – digiklinikoista. Kun puhumme digiklinikoista, tarkoitamme verkkopalveluja, joissa potilas voi saada lääkärin tai hoitajan arvion tilanteestaan ilman fyysistä käyntiä vastaanotolla. Nämä palvelut eivät ole enää pelkkiä kokeiluja, vaan olennainen osa modernia suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää. Niitä löytyy jo lähes jokaisen suuremman sairaanhoitopiirin ja yksityisen palveluntarjoajan valikoimasta.

Digiklinikat ovat ennen kaikkea vastaus siihen, että ihmisten elämä on muuttunut. Me olemme jatkuvasti liikkeessä, työelämä on kiireistä ja arjen velvollisuudet vievät aikaa. Moni kysyykin: miksi minun pitäisi istua odotushuoneessa tunnin verran, jos voin saada saman avun suoraan puhelimesta tai tietokoneelta?

Käytännössä digiklinikat toimivat siten, että potilas kirjautuu sisään palveluun – usein pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella – ja kertoo oireensa. Joissakin tapauksissa riittää, että täyttää kyselylomakkeen, johon lääkäri vastaa. Toisinaan on mahdollista myös chatata tai varata videovastaanotto. Tämä joustavuus tekee palveluista houkuttelevia erityisesti nuoremmille aikuisille, jotka ovat tottuneet digitaalisiin ratkaisuihin.

On tärkeää korostaa, että digiklinikat eivät ole pelkkä "pikaratkaisu". Niiden taustalla työskentelevät lääkärit, hoitajat ja asiantuntijat aivan kuten perinteisissä terveyskeskuksissakin. Erotuksena on vain se, että potilas ja ammattilainen kohtaavat verkon välityksellä. Tämä säästää aikaa molemmilta osapuolilta ja mahdollistaa nopeamman reagoinnin esimerkiksi silloin, kun kyse on reseptin uusimisesta tai yksinkertaisten infektioiden hoidosta.

Haluan kuitenkin painottaa, että digiklinikat eivät ole kaikkivoipa ratkaisu. Ne täydentävät, eivät korvaa perinteistä terveydenhuoltoa. On paljon tilanteita, joissa potilaan täytyy tulla fyysiselle vastaanotolle – esimerkiksi laboratoriokokeisiin, kuvantamiseen tai silloin, kun oireet vaativat tarkempaa tutkimusta. Digiklinikat ovat eräänlainen ensimmäinen taso: ne auttavat ohjaamaan potilaan oikeaan paikkaan oikeaan aikaan.

Mielenkiintoinen ilmiö on myös se, miten digiklinikat ovat muuttaneet lääkärin työn luonnetta. Yhä useampi ammattilainen voi työskennellä etänä, omasta kodistaan käsin. Tämä on lisännyt joustavuutta ja auttanut vastaamaan lääkäripulaan, josta monet kunnat kärsivät.

Tulevaisuutta ajatellen voimme nähdä, että digiklinikat tulevat entistä enemmän yhdistymään tekoälyn ja automaation kanssa. Oirearvioita voidaan tehdä algoritmien avulla, mikä nopeuttaa prosessia entisestään. Silti viimeinen sana tulee aina olla lääkärillä – koska jokainen potilas on yksilö, ja jokainen tilanne vaatii inhimillistä harkintaa.

Suomalaiset ovat ottaneet digiklinikat hyvin vastaan. Käyttöluvut kasvavat jatkuvasti, ja erityisesti nuoret perheet, työikäiset sekä teknologiaa arjessaan hyödyntävät ihmiset kokevat ne luontevana vaihtoehtona. Myös Kela-korvaukset tukevat osittain digitaalista hoitoa, mikä tekee siitä saavutettavampaa suurelle yleisölle.

Haluan lopuksi sanoa tämän: digiklinikat eivät ole vain teknologinen uudistus, vaan myös kulttuurinen muutos. Ne muuttavat tapaa, jolla ajattelemme terveydenhuollosta. Sen sijaan, että hoito olisi paikka, johon mennään, siitä tulee palvelu, joka tulee luoksemme. Tämä filosofia on tulevaisuuden terveydenhuoltoa parhaimmillaan – ihmistä lähellä, helposti saatavilla ja ajasta sekä paikasta riippumatta.

Kiitos, että kuuntelitte tämän jakson. Toivon, että seuraavalla kerralla, kun kuulette sanan digiklinikka, ajattelette sitä paitsi teknisenä ratkaisuna, myös mahdollisuutena rakentaa oikeudenmukaisempi, tehokkaampi ja inhimillisempi terveydenhuoltojärjestelmä.

Minä olen Viktor Pilevin, ja tämä oli Terveyshetki-podcast.