Munuaiskipu vai selkäkipu – mitä keholla on kerrottavana?

Hei ja lämpimästi tervetuloa uuden jakson pariin. Olen lääkäri Anna Koskinen, ja minut kutsuttiin jälleen keskustelemaan terveysaiheista, jotka koskettavat monia meistä. Tänään keskitymme vaivaan, joka voi hiipiä esiin hiljalleen tai iskeä äkillisesti, mutta joka vaikuttaa lähes kaikkeen mitä teemme — selkäkipuun. Se on yksi yleisimmistä syistä hakeutua vastaanotolle, ja sen monimuotoisuus tekee siitä myös yhden haastavimmista oireista tulkita.

Selkäkipu voi syntyä tilanteessa, jossa keho reagoi kuormitukseen, asentoon tai äkilliseen liikkeeseen. Kun lihakset kiristyvät ja väsyvät, selkä alkaa jäykistyä ja kipu tuntuu usein erityisesti alaselän alueella. Monet kuvaavat, että selkäkipu aamuisin on kaikkein sitkeintä — yön lepo ei aina tuo helpotusta, vaan saattaa pahentaa jäykkyyttä. Pitkä istuminen puolestaan voi aiheuttaa tunteen, että alaselkä lukittuu paikoilleen, ja tällöin kipu korostuu istuessa tai noustessa.

Jos selkä on rasittunut ja kipu heijastuu hermoratoja pitkin alaraajoihin, puhumme tilanteesta, jossa selkäkipu säteilee jalkaan. Säteily voi olla jyskyttävää, polttavaa tai terävää, ja joskus se tuntuu jopa vatsan puolella, jolloin potilas huomaa, että selkäkipu säteilee vatsaan. Hermoärsytys voi olla ohimenevää, mutta toisinaan se kertoo välilevyjen kulumisesta tai puristuksesta, joka vaatii tarkempaa tutkimusta.

Usein kipu tuntuu vain toisella puolella selkää, ja silloin puhumme toispuoleisesta selkäkivusta. Se voi johtua lihaksista, nivelistä tai fasettipinnoista, jotka ärtyvät tietyissä asennoissa. Jos selkäkipu oikealla puolella tai vasemmalla ilmenee aina kääntyessä tai kumartuessa, taustalla voi olla lihaskramppi tai hermojuuren pinne. Raskauden aikana toispuoleinen kipu on yleinen, sillä kehon painopiste muuttuu ja lantion seutu kuormittuu aiempaa enemmän.

Selkäkipu ei kuitenkaan aina lähde liikkeelle rangasta tai lihaksista. Jos särky tuntuu syvällä selän sisällä ja siihen liittyy virtsaamisongelmia, herää kysymys, onko kyseessä munuaiskipu vai selkäkipu. Munuaisperäinen kipu on yleensä syvempää ja sykkivää, ja siihen liittyy usein kuumetta tai pahoinvointia. Virtsatieinfektio sekä munuaistulehdus voivat tuntua selässä, ja kipu voi pahentua esimerkiksi alkoholin käytön jälkeen, jolloin potilas huomaa, että oireet voimistuvat tietyissä tilanteissa.

Suolistosta peräisin olevat oireet saattavat myös heijastua selkään. Moni kertoo, että ärtynyt suoli ja selkäkipu kulkevat käsi kädessä — vatsan paine ja turvotus voivat rasittaa lannerankaa. Myös tulehdukselliset suolistosairaudet ja divertikkelit voivat aiheuttaa kipua, joka tuntuu sekä vatsassa että alaselässä. Naisilla alavatsan ja selän kipu voi liittyä gynekologisiin syihin, mikä tekee oirekuvan tulkinnasta vielä monimutkaisemman.

Jos selkäkipuun liittyy pitkittynyttä jäykkyyttä, yöllisiä heräämisiä tai kuumetta, voidaan epäillä tulehduksellista selkäkipua. Se eroaa lihasperäisestä kivusta juuri siinä, ettei lepo helpota vaan aamuyö on pahinta aikaa. Tällainen kipu vaatii aina lääkärin arvion, sillä taustalla voi olla reumasairaus tai infektio, joka edellyttää hoitoa.

Harvinaisempi mutta tärkeä tunnistaa on selkäkipu syövän yhteydessä. Tällainen kipu ei helpotu levossa, pahenee öisin ja voi liittyä laihtumiseen, kuumeiluun tai yöhikoiluun. Jos selkäkipu ei reagoi lääkkeisiin tai se muuttuu jatkuvaksi ja selittämättömäksi, taustasyy täytyy selvittää nopeasti.

Selkäkipu on oire, joka voi kertoa paljon kehon tilasta, mutta sen tulkinta vaatii kokonaisuuden huomioimista. Milloin kipu alkoi? Mihin se säteilee? Miten se reagoi liikkeeseen tai lepoon? Ja ennen kaikkea — muuttuuko se ajan myötä?

Kiitos, että kuuntelit tämän päivän jakson. Olen lääkäri Anna Koskinen, ja toivon, että tämän jakson avulla ymmärrät paremmin selkäkivun eri muodot ja sen, milloin oireet ovat harmittomia ja milloin ne kaipaavat tarkempia tutkimuksia. Pidä huolta selästäsi — ja kuullaan seuraavassa jaksossa.