Päänsärky – kehon viesti, jota ei pidä sivuuttaa

Hei ja lämpimästi tervetuloa jälleen uuden jakson pariin. Olen dr. Anna Koskinen, lääkäri Medilux-klinikalta, ja minut kutsuttiin jälleen ystävällisesti keskustelemaan sairauksista ja oireista, jotka koskettavat monia arjessa. Tämän päivän aiheena on vaiva, jonka lähes jokainen kohtaa jossain vaiheessa elämäänsä – päänsärky. Se on yksi yleisimmistä syistä hakeutua lääkärin vastaanotolle, mutta samalla yksi monimuotoisimmista oireista, sillä sen taustalla voi olla lihasjännitystä, hermoston reaktiota tai verisuoniperäisiä muutoksia.

Päänsärky voi olla jyskyttävä, vihlova päänsärky, paineenomainen tai tasainen jomotus. Lihasperäinen särky syntyy usein silloin, kun niska ja hartiat ovat jännittyneet pitkään. Monelle tuttu päänsärky takaraivossa alkaa niskasta ja kulkeutuu takaraivoon, joskus aina ohimolle saakka. Tätä kutsutaan usein niskaperäiseksi päänsärkyksi, ja se liittyy yleensä työasentoon, pitkiin istumisiin tai nukkumisasentoon, joka ei tue niskaa kunnolla.

Toisenlainen kipu on verisuoniperäinen päänsärky, jossa aivoverisuonet supistuvat tai laajenevat. Migreeni on tunnetuin esimerkki – sykkivä kipu ohimolla, valonarkuus, pahoinvointi ja joskus jopa puutumisoireet. Migreeni voi olla toispuoleinen päänsärky, ja se voi tuntua vasemmalla tai oikealla puolella päätä. Joskus toispuoleinen päänsärky tuntuu silmän takana tai ohimolla, ja kipu voi olla niin voimakas, että arkiset tehtävät keskeytyvät täysin.

Moni kuvaa myös päänsärkyä otsassa. Otsalohkon kipu liittyy usein poskiontelotulehdukseen, purentavirheisiin tai näön rasittumiseen. Kun otsan alueen särky yhdistyy tukkonenuun, kyseessä voi olla tulehdus otsaonteloissa. Näön kuormitus aiheuttaa puolestaan jatkuvaa painetta otsassa, ja silloin silmätutkimus on usein paikallaan.

Jos päänsärky aamuisin herättää toistuvasti, syynä voi olla unen laatu, verenpaineen vaihtelu tai yöllinen hampaiden narskuttelu. Korkea verenpaine voi myös aiheuttaa päänsärkyä erityisesti aamuun ajoittuen. Joillakin potilailla niska ja hartiat jäykistyvät yön aikana, jolloin päänsärky alkaa heti herätessä.

Toisinaan päänsärky rajautuu selvästi yhdelle puolelle päätä. Toispuoleinen päänsärky vasemmalla voi viitata migreeniin, silmäperäisiin ongelmiin tai hermopinteeseen. Vastaavasti toispuoleinen päänsärky oikealla voi olla merkki hermoperäisestä kivusta tai silmän alueen sairaudesta. Jos kipu on lyhyissä, voimakkaissa jaksoissa toistuvaa ja terävää, se voi olla kolmoishermosärky.

Nykyisin moni kysyy myös, millainen korona päänsärky on. Virusinfektioihin liittyvä päänsärky on usein tasainen, painava ja yhdistyy kuumeeseen, lihaskipuihin ja yleiseen väsymykseen. Koronan yhteydessä päänsärky voi tuntua ohimoilla, silmien takana tai otsassa, ja se voi olla sitkeämpää kuin tavallisissa flunssissa.

Jos jatkuva päänsärky jatkuu päivistä viikkoihin, on tärkeää selvittää, mistä on kyse. Pitkittynyt päänsärky voi liittyä lääkkeiden liikakäyttöön, kroonistuneeseen jännityspäänsärkyyn tai migreeniin, joka ei enää rauhoitu itsestään. Jatkuva särky yhdessä pahoinvoinnin tai näköhäiriöiden kanssa on aina syy hakeutua tutkimuksiin.

Päänsärky voi tuntua ohimolla, takaraivossa, otsassa tai koko pään alueella. Jokainen sijainti kertoo hieman eri tarinaa. Ohimo päänsärky viittaa usein verisuoniperäiseen syyhyn, kun taas takaraivo päänsärky liittyy useimmiten niskan jännitykseen. Jos oire yhdistyy näön hämärtymiseen, puhevaikeuksiin tai tunnottomuuteen, kyseessä voi olla neurologinen hätätilanne – ja silloin on toimittava nopeasti.

Jos särkylääke ei auta, syynä voi olla migreeni tai lääkepäänsärky. Jos kipu voimistuu, muuttuu toispuoleiseksi tai esiintyy yhdessä muiden hermoston oireiden kanssa, lääkärin arvio on tärkeä. Päänsärky on oire, jonka juurisyyn selvittäminen on aina arvokasta – sekä hoidon että hyvinvoinnin kannalta.

Kiitos, että olit mukana tämän päivän jaksossa. Olen dr. Anna Koskinen, ja tämä jakso oli jälleen osa sarjaa, jossa avaamme sairauksia, oireita ja kehon tapoja viestiä meille.